*

Viisaus on sosiaalista Hyvin ajateltu on jo puoliksi ymmärretty

Kaikki blogit puheenaiheesta Degrowth

Ylikulutuspäivä – Nyt!

(IS-media informoi näyttävästi liki kaikista tuuteista kulutusjuhlaamme - ”pahimmasta vähäisimpään”. Laskennallisesti vuotuinen ylikulutuspäivä alkoi eilen 8.8. - tänä vuonna 2016 - ollen jälleen lähempänä vuoden alkua kuin kuunaan |1)

 

Eikö olisi aika jo höllätä vauhtia?

TV 1:n äskettäin esittämä dokumentti jatkuvaa talouskasvua kritisoivista teräsmummoista kolahti osuvasti minunkin elämää kokeneeseen ymmärrykseeni. Mitä enemmän ikää on tullut, sitä enemmän olen alkanut tätä maailmaa ihmetellä - varsinkin tätä tavaran tuottamisen, kuluttamisen ja talouskasvun vimmaa, jolla perustellaan nykyisin kaikki, koko ihmisen elämä ja elämäntarkoitus.

Degrowth keskustelu ja talouskasvu 2.0

Liberan Heikki Pursiainen otti torstaina tikunnokkaan LIberan blogissaan Li Anderssonin lyhyen A-studiossa antaman kommentin, jossa hän sanoi pitävänsä yhtenä ajattelunsa lähteenä degrowth ideologiaa. Pursiaista kiinnosti, onko aiheella laajempaakin kannatusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla Pursiainen arvosteli sitä, että luonnonsuojelu ei voi mennä liiaksi kasvun tavoittelun edelle.

Degrowth haukkuu väärää puuta

Vasemmistoliiton vastavalittu puheenjohtaja Li Andersson mainitsi Degrowthin (A-Studio, 6.6.2016), Liberan Heikki Pursiainen iski kiinni kuin sika limppuun (libera.fi, 9.6.2016) ja täällä Pasi Sillanpää palautti pallon takakulmaan (Puheenvuoro, 10.6.2016).

Kasvupakkokritiikkiä - vai vanhaa eturyhmäpolitiikkaa uusin sanoin?

On erittäin tärkeää (1) kyseenalaistaa talouskasvua (vaihdannan ja tuotannon määrän lisääntymistä) itseisarvoisena tavoitteena sekä (2) yrittää edistää talousjärjestelmää, joka ei _edellytä_ kasvua toimiakseen hyvin - vaan oikeasti sopeutuis ihmisten tarpeisiin ja resurssien rajallisuuteen, eli kysyntään ja tarjontaan.

Muukalaispelko eli suomalainen degrowth

Somessa iloitaan, kun irakilaiset maahanmuuttajat ovat lähettäneet viestiä veljilleen ja siskoilleen, että Suomeen ei kannata tulla. Sanonpa vain, että tästä iloitseminen muistuttaa hiukan sitä, että saisi heitellä rahaa kaivonpohjalle ja iloita jokaisesta loiskahduksesta, jonka kuulee. Lopulta kolikot loppuvat.

Suomalainen nollakasvuyhteiskunta ja sääntely

Suomen bruttokansantuote (BKT) ei ole kasvanut kumulatiivisesti seitsemään vuoteen. Tämä tarkoittaa, että kansantuotteemme on edelleen alle vuoden 2007 tason. Olemme siis eläneet Degrowth -liikkeen ihannoimassa nollakasvuyhteiskunnassa yhteensä seitsemän vuoden ajan. Miltä tilanne näyttää? Elämmekö uuden ajan ”onnelassa”?

Talouskasvun vastustamisen järjettömyydestä

Ceteris paribus tarkoittaa taloustieteessä jonkin asian tai tilan muutosta kaikkien muiden muutokseen vaikuttavien tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Voidaan esimerkiksi todeta että tomaattien hinnan noustessa niiden kysytty määrä laskee, ceteris paribus. Jos tomaattien hinnan noustessa myös niiden laatu paranee, kysytty määrä voi jopa kasvaa, ja tilanne ei siis ole ceteris paribus. Taloudesta puhuttaessa monet kommentoijat tekevät ceteris paribus olettaman tietämättään. Paras esimerkki tästä on jonkin verran julkisuuttakin saanut (esim.

Kasvuhokemasta toimeliaisuuteen!

Kallupit kertovat, että markkinataloutta ylläpitävät kuluttajat uskovat jälleen hitusen parempiin aikoihin. Paremmat ajat merkitsevät kulutuksen lisääntymistä – kornia luonnolle, mutta totta. Kornia sen vuoksi, että meitä elättävä biomassallinen biosfääri antaa jo kaikkensa – vieläpä siten, että vuotuinen tuotos on syöty toimestamme syyskuun lopulla 1].

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä