*

Viisaus on sosiaalista Hyvin ajateltu on jo puoliksi ymmärretty

Jussi Halla-ahon ”instrumentaalinen ihmisarvo”

Vaikka Jussi Halla-ahon näkemystä (blogi 13.4.2005) ihmisarvosta on reilussa kymmenessä vuodessa ehditty runsaasti kommentoida, lisään joukon jatkoksi muutamia minua kummastuttavia piirteitä hänen argumentoinnissaan.

Halla-ahohan pitää käsitystä kaikkien ihmisten samanarvoisesta ihmisarvosta virheenä, koska hänen mielestään ei ole mahdollista, että ”ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata”.  Siis. ”Ellei sitä voida mitata, ei voida todentaa, miten paljon kullakin yksilöllä on sitä”, hän todistelee, ja siksi sitä ei voi olla ollenkaan.

Väite on vähintäänkin omituinen, sillä sellainenhan ihmisarvo juuri on: mittaamaton, luonnollinen, arvo sinänsä. Ihmisarvoa ei tarvitse mittareilla arvioida, sillä juuri siksi se antaa sen turvan kaikkien ihmisten ihmisarvolle, mitä sen kuuluukin antaa. – Ilman, että siihen liittyy minkäänlaisia mittareita siitä, minkä takia ihminen on arvokas.

Outoon johtopäätökseensä tukeutuen Halla-aho kuitenkin päättelee, että ihmisen arvo voi olla vain ja ainoastaan instrumentaalinen eli välineellinen: ”ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo”.

Miten niin mitattava? Instrumentaalisen arvon mitattavuushan – ainakaan ilman kiistaa –  ei pidä paikkaansa sen enempää kuin ihmisarvon sinänsä. Mutta se ei Halla-ahoa estä uskomasta, että ”yksilöt voidaan perustellusti asettaa arvohierarkiaan sen mukaan, miten paljon heidän kykyjensä tai osaamisensa poistaminen yhteisön käytöstä heikentäisi yhteisöä.”

Minä en ainakaan tunne yhtään kaikkien mielestä yhteistä listaa tällaisesta kykyjen arvottamisesta. Halla-aho sen sijaan, lonkalta, kykenee luettelemaan yhteiskunnalle tärkeimmät ja vähemmän tärkeät ihmisryhmät. Kun hän ei minkäänlaista mittaria esitä, voi kai oikeutetusti kysyä, onko hänen mielipiteensä se mittari, jonka mukaan ihmiset voidaan arvottaa?

Esimerkiksi hän pitää selvänä sitä, että vuotavasta veneestä ”yli laidan on heitettävä ensimmäisenä vähäarvoisin lasti, ts. taiteilijat ja kielentutkijat”. Myös papit ja poliitikot ovat turhia, koska ”heidän toimintonsa ovat mahdollisia vain muiden ryhmien toiminnan ansiosta”.

Ja taas yksi omituisuus: Muiden ryhmien toiminnan ansiosta? - Eikö meidän jokaisen toiminnot ole vain tällä tavoin mahdollisia? Miten yksikään ihminen tai ”instrumentaalisesti” sanottuna työntekijä täällä yksinään kovin pitkään toimisi? Mitä virkaa on Halla-ahon ensisijaisiksi luokittelemilla fyysikoilla ja kemisteillä, jos ketään ei olisi heidän tutkimustuloksiaan hyödyntämässä?

Toiseksi, hän ei lainkaan ota huomioon sitä, miten pelkästään ihmisen yhteisön jäsenenä oleminen sinänsä (perheen, ystäväpiirin ja lähiympäristön jne. jäsenenä) vaikuttaa tähän lähipiiriin ja sitä kautta koko yhteiskuntaan.

Eikä sekään, että jotain kykyä ei välttämättä suoraan ihmiskunnan hengissä pysymisessä tarvittaisi, tarkoita sitä, ettei se juuri olisi erityisen merkityksellinen yhteisön elinvoimaisuudelle ja siihen liittyvälle hyvinvoinnille – ja sitä kautta elämän jatkuvuudelle, mitä Halla-ahokin pitää ihmisen keskeisenä tehtävänä.

Sitä paitsi. Me olemme riippuvaisia myös jokaisen ihmisen olemassaolon oikeutuksen tuomasta turvallisuudesta, jota Halla-ahon yksinkertaistetut mukafilosofiat levitessään murentavat.

Mutta.

Halla-aho on itse sanonut ilmaisutyylistään, että hänellä on oma tyylinsä kirjoittaa ja ettei ”tämä tyyli välttämättä tyydytä jokaisen yksilöllistä kirjallista makua”. Lukijan on yritettävä ”ymmärtää sanojen ja ilmaisun takana oleva ajatus”, hän korostaa, sillä ”sanat ovat pelkkä vaate, johon ajatus on puettu”.

Sillä lailla. Vastuu on lukijalla.

Jussi Halla-ahon pohdinnan voisikin – jos oikein yrittää – käsittää myös pelkäksi sarkastiseksi filosofis-retoriseksi aivovoimisteluksi tai vakavammin otettavaksi ivalliseksi kritiikiksi ihmisarvo-käsitteen käytöstä päättäjien tyhjyyttä kolisevana korulauseena, koska käytännössä joka tapauksessa ratkaisevaa on vain ihmisen hyötyarvo.

Mutta kun jotkut ottavat hänen kirjoituksensa kirjaimellisesti tosissaan ja tulkitsevat ne miten milloinkin, kukin oman kykynsä ja tarpeensa mukaan.

Esimerkiksi, vaikka hän eräässä lauseessaan tarkentaakin, että ”eriarvoisuudesta ei seuraa vähempiarvoisten kaasuttaminen”, hän lisää heti perään: ”ellei kaasuttamiselle ole muuta pätevää syytä”, ja jättää lukijalle tulkinnan varaa siitä, että joku syy tähän voisi olla!

Toisaalla hän tarkentaa, että vaikka hän on arvokkaampi kuin ”metsäpolulla lojuva hiirenraato”, ei hän sen takia kuitenkaan ”revi raatoa palasiksi”, ja viittaa näin kuitenkin siihen, että hän kunnioittaa kaikkien elävien elämää sinänsä.

Ja minä itse, blogin viestiä kokonaisuutena lukien ja ”sanojen ja ilmaisun takana olevaa ajatusta ymmärtäen", tulkitsen omaan ihmiskäsitykseeni sopivasti, että Halla-aho tarkoittaa itse asiassa seuraavaa:

  • Koska ihmisellä tosiasiassa on vain instrumentaalinen arvo, on ihmisellä ehdottomasti oltava myös tehtävä tai työ, jotta hän täyttää tämän vaatimuksen ja voi kokea itsensä arvokkaaksi yhteiskunnan jäseneksi. Ja koska jokaisen elävän olion elämä sinänsä on arvokasta, on jokaisen ihmisen myös saatava työstään palkkaa, jolla hän voi elää elämäänsa arvokkaasti. (Jätän tästä pois käsitteen 'ihmisarvo', sillä sitä Halla-aho ei ilmiselvästi halua käytettävän.)

No, minun tulkinnoillani ei ole mitään merkitystä Halla-aholle. Hän ajattelee niin kuin ajattelee ja kirjoittaa mitä kirjoittaa.

Mutta ettei jatkuisi tämä sekava höpötys, olisi täysin paikallaan, että Halla-aho nyt puolueensa puheenjohtajana viimeistään selkiyttäisi omaa ”järjellistä” retoriikkaansa ja tarkentaisi mitä hän käytännössä oikeasti tarkoittaa – varsinkin siksi, että hän on itsekin perään kuuluttanut ”tunnistettavien järjellisten prosessien” käyttöä mielipiteiden ilmaisuissa.

 – Tai siis niin minä tämän hänen eräässä toisessa blogissaan lausuman tulkitsen: ”Järjellisillä argumenteilla ei sen enempää suvaitsevaisuutta kuin monikultturismiakaan koskevissa keskusteluissa tee mitään, koska potentiaaliset vastakappaleet esittävät mielipiteitä, jotka eivät voi olla tulosta mistään tunnistettavasta järjellisestä prosessista.”

  • Tai niin kuin hän myös sanoo, ”egalitaristinen höpinä johtuu siitä, että meillä on liikaa ihmisiä, joilla on paljon energiaa mutta ei mitään järkevää tekemistä”, niin minä voin nähdä, että myös hänen ei-egalitaristinen höpinänsä johtuu siitä, että hänellä on niitä kirjoittaessaan ollut paljon energiaa mutta ei mitään järkevää tekemistä.

Nyt puolueen puheenjohtajana hänellä on hyvinkin paljon järkevää tekemistä, minkä vuoksi hänen toivoisi kiinnittävän huomiota siihen, mihin hän aikansa juurikin instrumentaalisesti arvioituna hyödyllisesti ja järkevästi käyttää. Aloittaa voisi ilmaisun selkeyden kehittämisestä.

No, joka tapauksessa, onpa mepin tai puoluejohtajan työ hyödyllistä tai ei, Halla-aholla on samanlainen luovuttamaton ihmisarvo kuin meillä muillakin, ja siksi hänen olemassaolonsa on arvokas itsessään. Sitä ei voi kyseenalaistaa.

Ja siksikin on ajankohtaista, että humaanin sivistyksen merkitykseen perehtyneet asiantuntijat ottaisivat vastaan haasteen, jonka ex-valtiosihteeri Risto Volanen on blogissaan (15.6.2017) esittänyt: ”Jos tästä jotakin hyvää seuraa, niin ainakin valistuksen ja sivistyksen perilliset joutuvat nyt elvyttämään huonoissa kantimissa olevan aatteellisen tutkimustyönsä.”

PS. Halla-ahon ihmisarvonäkemyksiin on selkeän vastineen kirjoittanut mm. Henry Laasanen US:n blogissaan ”Ihmisarvo ja yhteiskunta-arvo".

Ja: kesälukemisiksi sopiva, lyhyt peruskurssi ihmisarvon käsitteen moninaisuudesta sekä käsitteen historiasta löytyy esim. Annika Schmidtin teologisen etiikan ja sosiaalietiikan pro gradu -tutkielmasta. Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta. 2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (112 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Käsitelty Halla-ahon kirjoitus lienee pahimpia laatuaan.

Ihmisarvoa ei saa sekoittaa yksilön tekemän työn yhteiskunnalliseen arvoon. Ihmisarvo koskee kaikkia ihmisiä samalla tavalla.

Tietenkin ainahan voidaa keskustella, mitä ihmisarvo on ja mitä oikeuksia se takaa yksittäisille ihmisille, mutta tämä onkin sitten eri asia.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Tarkistin asian ja Mestari on tosiaan vuoden 2005 syksyllä naureskellut itsekseen Hurrikaanin Katriinan takia kotinsa menettäneiden mustien new orleansilaisten hädälle, eli kyseessä on yksi paha teksti muiden joukossa. Sellainen rasisti se on.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Kaikki ihmiset ovat erilaisia, mutta kaikki ovat saman arvoisia ihmistä ei voida myöskään arvottaa hänen tekemänsä työn perusteella.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Ihmisiä kuitenkin arvotetaan työn perusteella siten, että eri ihmsten tekemät työtehtävät ovat eri arvoisia rahassa ja maineessa mitattuina.

Arvostamme mm. johtajia ja haluamme maksaa heille enemmän palkkaa kuin heidän johdettavilleen, esimerkiksi.

Siivoojalle maksetaan vähemmän kuin lääkärille tai opettajalle jne. ...

Ja sitten arvioimme tällä perusteella myös näiden ihmisten merkitystä ihmisyhteisön jäseninä eli arvoaan ihmisinä.

Tätä Halla-aho mielestäni blogissaan tarkoittaa: me joka tapauksessa arvotamme ihmiset heidän tekojensa ja aikaansaannostensa mukaan.

--- Ja tässä hän on mielestäni myös oikeassa, niin me teemme.
Mutta töiden arvottaminen on aivan hatusta vedettyä, sillä me voimme ajatella toisinkin näiden tehtävien merkitykset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Nyt eksyit itsekin. Miksi ihmeessä se miten jokin työpanos arvotetaan liittyisi mitenkään ihmisarvoon? Aika hukassa ollaan, jos ihmisarvo on eri päivinä jolloin tekee työtä ja päivinä jolloin ei tee työtä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #21

Max Stenbäck: "Nyt eksyit itsekin". Joo. Niinpä. Miksi jokin työpanos liittyisi mitenkään ihmisarvoon?

Juuri sen vuoksi käsitän Halla-ahon sanovan, että käsitteellä 'ihmisarvo' ei tee mitään, sillä vain työpanos oikeasti merkitsee, koska se juuri on se, millä meitä arvotetaan.

Ja juuri sen vuoksi olemme sopineet kansainvälisin sopimuksinkin, että ihmisarvoa ei voi mitata, että se on jokaisella ihmisellä olemassa luonnostaan, sinänsä, jotta se suojelee meitä epäoikeudenmukaiselta ja epäinhimilliseltä kohtelulta. Vaikka meitä siltikin näin kohdellaan, jos ei niin kovin näkyvästi Suomessa, niin monissa kehittyvissä maissa näin tapahtuu.

Ja juuri siksi 'ihmisarvolla' käsitteenä poliittisessa retoriikassa ei ole merkitystä muutoin kuin siten, että sen avulla häivytetään se tosiasia, että me olemme eriarvoisessa asemassa toisiimme verrattuna monistakin syistä kuitenkin.

... Näin siis voi ajatella, vaikka olen samaa mieltä kanssasi siitä, että käsitettä 'ihmisarvo' tarvitaan ja erittäin monesta syystä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Voi toki niinkin ajatella, mutta älä vedä minua mukaan tuollaiseen. Sanomalla että työpanos on se joka merkitsee ja että sillä meitä arvotetaan, jaat kollektiivista vastuuta tuollaisesta arvottamisesta minulle. En suostu sitä kantamaan, en arvota niin. Jos itse teet niin, on se oma häpeäsi. Älä koita lohduttautua kuvittelemalla muidenkin olevan yhtä kyynisiä.

Ei taloudellinen eriarvoisuus liity ihmisarvoon yhtään sen enempää kuin työpanoksen arvottaminenkaan. Pelkään pahoin että jos edes kuvittelee ihmisarvon olevan rahallisesti mitattavissa, tai liittyvän tuottavuuteen tai varallisuuteen millään tavoin, ei ymmärrä mitä ihmisarvo tarkoittaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #32

Max Stenbäck, miksi sinä noin käsitit?

En vedä sinua mukaan tähän ajatukseen kollektiivisesti, enkä väitä että näin todella kaikki meistä ajattelevat. Luitko sinä, mitä minä kirjoitin?

En itsekään arvota ihmistä minkään työn tai tehtävän mukaan. Ei minulla ole tässä mitään hävettävää.

Tarkoitukseni on tuoda esiin sen, miten Halla-ahon argumentointi on epäselvää ja toisaalta mitä hän minun mielestäni tarkoittaa.

Kyllä minä ymmärrän, mitä ihmisarvo tarkoittaa. Eri asia on se, että se ei käytännössä toteudu aina niin kuin sen pitäisi. Koska me olemme eri mieltä siitäkin, mitä sen toteutumiseksi ihminen tarvitsee, muutakin kuin oikeuden elää.

Mitä on ihmisarvoinen elämä?

Sen määrittelyssä on ollut paljonkin eri mielisyyksiä ja näkemyseroja.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Pahoitteluni virhetulkinnasta. Luin tuon niin, että me kaikki arvotamme ihmisiä rahassa. Ihmisarvoisen elämän saa kukin määritellä, se on se mihin tyytyy.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #57

Max Stenbäck: "Ihmisarvoisen elämän saa kukin määritellä, se on se mihin tyytyy."

Onko tosiaan näin? Ei ole ihan näin yksinkertaista, tiedät itsekin, kun ihmisarvon käsitteen sanot ymmärtäväsi. Siksihän meillä on lait, joissa turvataan ihmisoikeudet, jotka suojaavat ihmisarvoa.

Joskus on vain pakko tyytyä myös ei-ihmisarvoiseen elämään, kun ei muuta voi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #39

Pohdintasi oli mielenkiintoinen.Max on älykäs ja ajatteleva ihminen. Toisaalta olen jäänyt miettimään hänen kommentointiaan.
Hän sanoo nauttivansa sarkasmista. Eräissä komenteissa hän keroi nauttivansa, jos saa yliotteen ja voi nöyryytävää väittelykumppania. Väittelykumppani ei ymmärrä jotain vääntöä. Jotenkin, niin sanoi, että nautin sitä. Itse onnistun harvoin nöyryyttämään ketään. Yleensä en pyri siihen. Seurauksena on helvetin huono olo. Onneksi en nauti sellaisesta. Hyvät ihmiset eivät nauti sellaisesta. Näin yksikertaisen ihmisen filosfiana.

Halla-aho on mielenkiintoinen henkilö. Olen kerran nähnyt hänet elävänä. Laivalla oltiin. Tunnistin hänet. Hyvin tavallisen oloinen ihminen. Emme vaihtneet sanaakaan. Luin joskus nitä blogeja joita täällä mainostetaan. Analyyttinen, terävä sanainen, kriittinen, mutta ajatuksia herättävä. Husun ja halla-ahon haastattelussa minusta husu oli lähinn vihaajan roolia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

Noinkohan olen sanonut? Jos olen, niin pyydän anteeksi.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #73

Niin Max? Mitä?
Ole hyvä. Kelaa ja silleen.

Jos niin, pyydän minäkin anteeksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #77

Jp väitti minun sanoneen, että nautin väittelykumppanin nöyryyttämisestä. Häpesin tuota, vaikka en muista sellaista sanoneeni. Olenhan toki voinut pahempaakin heitellä itseironisesti, muta ottaen huomioon täyspäisen kommentoijan, uskoisin hänen sen silloin tunnistaneen. Oletusarvona siis säilyy häpeä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #82

Oho, ihmettelin tuota saamaasi arvostelua, mutta täysin totena otin. Nyt häpeän minä.

Hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on käsittää toisen tarkoituksia viestinnän kautta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #73

Kyllä olet. Eiköhän se vielä löytyisi, mutta mitä turhaan kaivelella. Jäi vain mieleen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #84

Jotkut lukevat enemmän rivien välejä kuin rivejä. Elämä olisi tarpeeksi vaikeaa muutenkin.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #64

Yksinkertaisen ihmisen filosofiasta olen samaa mieltä JP Lehdon kanssa.

Ja sarkasmi on vaikea laji, eikä väittelykumppanin nöyryyttäminen ole sarkasmia saati väittelyä. Kiistely, kinastelu ja riitely? ketä hyödyttää? Ovat eri asioita kuin väittely.

Eikä väittelykään usein mitään tietoa toisen ihmisen ajatuksista anna, koska emme ota toisen väitettä vastaan, niin että perehtyisimme siihen. Dialogi olisi minusta parempi tapa saada omaa viestiä ymmärretyksi kuin väittely.

Käyttäjän TuulaKomsi kuva
Tuula Komsi

"Jussi Halla-ahon pohdinnan voisikin – jos oikein yrittää – käsittää myös pelkäksi sarkastiseksi filosofis-retoriseksi aivovoimisteluksi tai vakavammin otettavaksi ivalliseksi kritiikiksi ihmisarvo-käsitteen käytöstä päättäjien tyhjyyttä kolisevana korulauseena, koska käytännössä joka tapauksessa ratkaisevaa on vain ihmisen hyötyarvo." Juuri noin minä ilman mitään suuria ponnisteluja sen luin jo joskus aikanaan. Kannattaako näitä esseistisiä tekstejä lukea kuin piru raamattua, kun ne eivät ole poliittisia linjanvetoja vaan tosiaankin esseististä pohdintaa. Minusta on kummallista että tätä ylipäätään luetaan niin, että Jussi Halla-aho haluaisi jotenkin poistaa ihmisiltä arvon. Kyse on vain hämärän "ihmisarvo" -termin pohdinnasta, joka varmaan ateisteille (jollainen Halla-aho on) on vieläkin mystisempi, kun sitä ei ole kukaan luonut, vaan se on vain ihmisten julkilausumissa, korulauseissa, juhlapuheissa ja poliittisessa retoriikassa toisteltu mutta käytännössä kumminkin vain eriasteisesti toteutuva asia, joka ei mitenkään ole mitattavissa. Essee-tyyppisessä tekstissä voidaan siis kysyä perustellusti, että mitä se ihmisarvo oikeasti ja käytännössä on, mutta poliittisessa puheessa tuollainen pohdinta toki on mahdotonta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Tuossa voi olla perää, vaikka väärinkäsityksen vaara on ilmeinen. Ihmisarvoa on nykyään lavennettu kehällisillä asioilla niin paljon, että ydinasiat on hukkuneet niihin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Arvot ovat päämääriä sinänsä. Ja päämäärien ja keinojen ero on juuri siinä, että keinot voidaan perustella, mutta päämääriä ei.

Se, että jonkin asian arvokkuus perustellaan, tarkoittaa, että ilmaistaan, millä tavalla se palvelee jotain muuta tavoittelemisen arvoiseksi oletettua asiaa. Tuo toinen asia on päämäärä suhteessa ensimmäiseen asiaan, joka on siis keino.

Tuo toinenkin asia, joka näytti päämäärältä suhteessa keinoon, voi puolestaan olla keino jonkin kolmannen asian saavuttamiseksi (tai välttämiseksi).

Asiat muodostavat ketjun, jossa kahta perättäistä lenkkiä voitaisiin kutsua keinoksi ja päämääräksi suhteessa toisiinsa. Kun tuota ketjua edetään loppuun asti, niin lopulta päädytään siihen tavoittelemisen arvoisena pidettyyn asiaan, jolle ei enää löydy perustelua. Tuolloin on löydetty varsinainen päämäärä taikka arvo. Kaikki edeltävät lenkit olivat itse asiassa keinoja.

Jos arvoiksi hyväksyttäisiin vain ne asiat, jotka voidaan osoittaa arvokkaiksi, oltaisiin samankaltaisessa tilanteessa kuin jos yrittäisimme konstruoida kielen, jossa tunnetuiksi hyväksytään vain ne käsitteet, jotka on määritelty.

Huomaisimme heti kättelyssä, että emme pystyisi määrittelemään tuollaisen kielen ensimmäistä käsitettä, koska siinä vaiheessa ei ole vielä olemassa muita tunnetuiksi hyväksyttyjä käsitteitä ja käsitteen määrittely tarkoittaa nimenomaan määriteltävän käsitteen ja jo tunnetuiksi hyväksyttyjen käsitteiden välisen loogisen suhteen osoittamisen.

Tämän takia jokaisessa kielessä on hyväksyttävä tunnetuiksi käsitteitä, joita ei määritellä (ellei sitten haluta turvautua kehämäärittelyihin).

Vastaavasta syystä matemaattisissa teorioissa on pakosta oltava väitteitä, jotka hyväksytään tosiksi ilman todistusta. Nämä ns. aksiomat muodostavat perustan, jolle teoria rakennetaan. (Voi olla, että juuri nuo aksiomat ovat se rajapinta logiikan ja ihmisen ulkopuolisen todellisuuden välillä, jotka mahdollistavat sen, että matematiikkaa voidaan soveltaa käytäntöön.)

The Simpsons: What is a truck?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Janne Kejo, pohdintasi vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta, mutta se ei helposti avaudu. On niin abstraktia. Joten voisitko tästä vääntää rautalankaa?

Olisi mukava ymmärtää :)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Voisin yrittää... Tässä kommentissa tuo jää välttämättä vajavaiseksi, mutta voi olla, että joskus vielä kirjoitan blogitekstin ihan vain tästä aiheesta.

Aika usein (monta kertaa vuodessa) nimittäin näkyy blogeja, joihin sopii kommentiksi tämä sama asia. Viimeisen kuukauden parin aikana olen ainakin kahteen eri kirjoitukseen (en enää muista mihin) kirjoittanut tuon oleellisesti saman kommentin.

Olisi siis kätevää kirjoittaa perusteellinen selitys blogitekstiksi ja sitten tarvittaessa vain antaa linkki siihen (vaikka tuskin kukaan täällä linkkejä availee, mutta säästänpähän omaa vaivaani kun en kirjoita samaa tarinaa useaan kertaan). Tuo edellinen kommenttini jäi vähän ylimalkaiseksi osittain juuri siksi, että olin jo vähän kyllästynyt kirjoittamaan sitä samaa kommenttia niin monta kertaa.

Mutta, yritetään siis, tämän lyhyen esipuheen jälkeen, mennä itse rautalangan vääntöön... :)

Laitan vain yhden havainnollistuksen tuosta keino-päämääräketjusta. Toivottavasti se selkiyttää asiaa hiukan.

Kuvitellaan vaikka tällainen keskustelu:
- Minun kannattaisi syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän.
- Miksi?
- Siksi, että laihtuisin.
- Miksi sinun pitäisi laihtua?
- Että näyttäisin paremmalta.
- Miksi sinun pitäisi näyttää paremmalta?
- Siksi, että olisi helpompi saada seksikumppaneita.
- Miksi haluat seksikumppaneita?
- Siksi, että seksi tuntuu hyvältä.
- Miksi haluat tuntea hyvää oloa?
- No, no, no kun se hyvä olo vaan tuntuu hyvältä.
- Eihän tuo ole mikään perustelu.
- Ei niin, mutta haluan silti tuntea hyvää oloa.

Tässä osoittautui, että hyvän olon tunteminen oli se varsinainen arvo ja päämäärä. Ne muut asiat olivat vain askeleita kohti tuota päämäärää. Ja tietysti on olemassa monta muutakin ketjua kohti tuota samaa päämäärää. Ja toisia ketjuja kohti toisia päämääriä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #9

Kiitos Janne Kejolle selvennyksestä. Jään odottamaan tästä aiheesta kirjoittamaasi blogia :).

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila Vastaus kommenttiin #9

Olen perustelun ja logiikan ammattilainen ja liikunnan harrastelija (maratoonari), joten tuo Jannen esimerkki pisti silmään.
Tässä perustelut liikkumiseen: http://metayliopisto.fi/motiivi-liikkumiseen/ Kuva täällä: http://metayliopisto.fi/wp-content/uploads/2016/06...

Kunpa Halla-ahokin oppisi käyttämään visuaalisuutta. Se jakaisi ehkä kansaa eri tavoin: nopeasti ja tehokkaasti puolesta ja vastaan.

Olen tehnyt reilun vuoden aikana reilut 100 video-esitystä, joissa on Preussin armeijan tapainen täsmäsystematiikka, esimerkiksi valta vääristävänä tekijänä: http://metayliopisto.fi/ihmisella-huono-tapa-alist...

Ihmisarvoihin liittyvistä käsityksistä parhaita on Barrettin tietoisuuden malli. https://www.valuescentre.com/our-products/products... Sillä voitte testata itsenne!

Mitenkähän saataisiin suomalaiset innostumaan siitä, niin pahimmat sote-sekoilut jäisi tekemättä?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #31

Kiitos Erkki Laitilalle hyvistä linkeistä. Aika vaikeaselkoiselta näyttää ...

Tieto vähentää tuskaa, jos sen ymmärtää.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... emme pystyisi määrittelemään tuollaisen kielen ensimmäistä käsitettä, koska siinä vaiheessa ei ole vielä olemassa muita tunnetuiksi hyväksyttyjä käsitteitä ja käsitteen määrittely tarkoittaa nimenomaan määriteltävän käsitteen ja jo tunnetuiksi hyväksyttyjen käsitteiden välisen loogisen suhteen osoittamisen."

- Hmm tota joo... jotenkin noin se varmaan menee. Tai siis minä en kykene tuota kiistämään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kohtalaista, mutta vaihtelevaa kannatusta viime vuosisatojen aikana on nauttinut näkemys, jonka mukaan vain sellainen, jota voidaan mitata, voi olla olemassa.

Toisaalla on keskusteltu siitä, onko tämä näkemys tieteenfilosofinen koulukunta vai mielenterveysongelma. Jälkimmäistä vaihtoehtoa puoltaisi mittaajan oma asema. Ilmeisesti hänen pitäisi kuitenkin jotenkin olla olemassa kyetäkseen mittaamaan todellisuutta sen ulkopuolelta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"...vain sellainen, jota voidaan mitata, voi olla olemassa."

Ja millä mitataan mittaria?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Blogistin kannalta valitettavasti tohtori Halla-Aho on oikeassa.

Ihmisarvo on käsitteenä abstrakti ja todella nuori. Ihmisarvoa ei tunneta eikä sitä sovelleta vielä tänä päivänäkään suurimpaan osaan maapallon ihmisistä.

Me puhumme ihmisarvosta suureena, mutta emme tiedä mitä se loppujen lopuksi edes on.

Mikäli ihmisarvo on olemassa, sen olemus vaihtelee suuresti ajasta, alueesta, sukupuolesta, hallinnosta ja kulttuurista riippuen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Nope. Mikäli ihmisarvo on olemassa, se ei vaihtele. Kuten sanoit, se on abstrakti ja nuori käsite. Euroopan maissa ei enää hyväksytä kuolemanrangaistusta, eikä monissa muissakaan. Etelä-Sudanin, Pohjois-Korean, Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian tapaisissa paikoissa toki hyväksytään. Niissä elämä ei ole ihmisarvoista.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

"Nope. Mikäli ihmisarvo on olemassa, se ei vaihtele. Kuten sanoit, se on abstrakti ja nuori käsite. Euroopan maissa ei enää hyväksytä kuolemanrangaistusta, eikä monissa muissakaan. Etelä-Sudanin, Pohjois-Korean, Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian tapaisissa paikoissa toki hyväksytään. Niissä elämä ei ole ihmisarvoista."

Mikäänhän ei estä mielipideilmaston ja lainsäädännön muuttumista aikaisempiin tiloihinsa myös Euroopassa ihmisarvo-ajattelun osalta.

Voisisiko ajatella, että ihmisarvo on meemi, jolla on tietty vaikuttavuus ajatteluun, puhuntaan ja käyttäytymiseen ihmisyksilöissä ja sitä kautta aggregaatteina yhteiskunnissa? Toki ihmisarvo-käsittelle on olemassa määritelmiä, mutta määritelmillä on vain ainoastaan tietynlainen vaikuttavuus meemin elämään (erilaiset tulkinnat ja unohdus vaikuttavat siihen, ettei määritelmän mukainen ajattelu, puhunta ja käyttäytyminen päde käsitteisiin).

Ihmisarvo meeminä on vaikuttanut ihmisten ajatteluun, puhuntaan ja käyttäytymiseen enenevästi etenkin länsimaissa viimeisen n. 250 vuoden aikana. Sen vaikuttavuus muuttuu ajassa ja paikassa hetki hetkeltä. Jos esim. ihmiskuntaan tulisi suuri fasismin aalto, ihmisarvo-meemin vaikuttavuus voisi laskea tai kadota lähes kokonaan. Jotkut ihmiset ovat luonteeltaan sellaisia, että heille tiettyjen meemien vaikuttavuus pysyy vakaampana eli ei fluktuoi, kun toisilla taas ympäristön muutokset voivat muuttaa nopeastikin ajattelua, puhuntaa ja käyttäytymistä. Natsi-Saksassa tavallisista ihmisistä tuli Saksan nationalismi-meemin hurmoksellisia kannattelijoita kunnes sodan häviämisen myötä meemi nujertui suurelta osin saksalaisten mielissä tehden tilaa toisenlaisille meemeille.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #35

Näin voisi ajatella, ja ajattelenkin. Silti: "Mikäli ihmisarvo on olemassa, se ei vaihtele." Rikokset ihmiskuntaa vastaan keksittiin vasta 1940-luvulla ja silloinkin ensimmäiset rangaistukset niistä olivat hirttotuomioita.

YK:n Ihmisoikeuksien julistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen jälkeen tuollaisia tuomioita ei enää voisi jakaa Nürnbergissä, mutta Dallasissa voisi. Euroopassa tuohon käytäntöön palaaminen vaatisi kyllä aika monen sukupolven pettymisen maailman menoon.

Suosittelen muuten memeetikoista loogisinta, Daniel Dennettiä:

https://www.theguardian.com/books/2017/mar/06/bact...

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Ihmisarvoa vastaan minulla ei ole mitään, mutta (lähes) jokainenhan arvottaa ihmisiä joka tapauksessa. Esimerkiksi, jokaisella varmaan olisi jonkinlainen järjestys, minkä perusteella pelastaisi ihmisiä, jos olisi jokin maailmanlopun tapainen tulossa.

Eli oma perhe ensin, jne...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tottakai. Se on yksinkertaista biologiaa. Kukaanhan ei missään tilanteessa voisi pelastaa kaikkia, joita pitää samanarvoisina.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Kyllä, biologiaa. Eli biologia menee tavallaan "jakamattoman ihmisarvon" edelle ainakin jossain määrin.

Ja valtionkin tulisi huolehtia ensisijassa kansalaisistaan/yhteiskunnastaan ja näiden turvallisuudesta...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

Normaali, terve ihminen pelastaa ensin ne sukulaiset, ystävät, naapurit ja muut, jotka ovat järkevästi tavoitettavissa.

Ihmisarvon ja biologian vastustaja Halla-aho rupeaisi tulipalon tullen ihan ensiksi tekemään laskelmia siitä, kuka mahtaisi olla taloudellisesti hyödyllisin pelastettava.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #25

Pahoittelen, että poikkean blogin aiheesta täysin ja laitan välikevennykseksi pienen matemaatikkovitsin, jonka muistin tuosta tulipaloesimerkistä:

"An engineer, a physicist and a mathematician are staying in a hotel.

The engineer wakes up and smells smoke. He goes out into the hallway and sees a fire, so he fills a trash can from his room with water and douses the fire. He goes back to bed.

Later, the physicist wakes up and smells smoke. He opens his door and sees a fire in the hallway. He walks down the hall to a fire hose and after calculating the flame velocity, distance, water pressure, trajectory, etc. extinguishes the fire with the minimum amount of water and energy needed.

Later, the mathematician wakes up and smells smoke. He goes to the hall, sees the fire and then the fire hose. He thinks for a moment and then exclaims, "Ah, a solution exists!" and then goes back to bed. "

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #26

Siis insinööri on käytännön ihmisenä yhteisölleen arvokkaampi kuin fyysikko tai matemaatikko :D

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #30

Mutta ilman fyysikkoa ei olisi insinööriä ja ilman matemaatikkoa ei olisi fyysikkoa... ;)

Nykyään vallalla olevassa mentaliteetissa yksi pahimpia vikoja on illuusio yksilön riippumattomuudesta, individualismi.

Nykyaikainen yhteiskunta on niin kehittynyt, että me olemme kaikki riippuvaisia toisistamme.

(Esimerkiksi kaupallisten tuotteiden myyjät/valmistajat ovat riippuvaisia siitä, että joku ostaa ne tuotteet. Ja jos ihmisille ei makseta palkkoja tuotteiden ostamiseen, niin sitten on maksettava sosiaalitukia. Tai muuten tuotteiden myynti tyssää.

Abstraktimmalla tasolla voisi sanoa, että yhteiskunnassamme niinsanottu hyvinmenestyneisyys ja luuserius ovat suhteellisia käsitteitä. Hyvinmenestyneet ovat tässä mielessä riippuvaisia luusereista.)

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #25

J-P Vuorela: "Halla-aho rupeaisi tulipalon tullen ihan ensiksi tekemään laskelmia siitä, kuka mahtaisi olla taloudellisesti hyödyllisin pelastettava."

Näinkin hänen ajatuksensa voi tulkita. Naurattaisi jos ei olisi niin ... Halla-ahon sanoin, "höpinää".

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #29
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #34

"Naiset ja lapset ensiksi."

Lapset ovat tulevaisuuden kansalaisia ja lähtökohtaisesti aina viattomia kaikkiin onnettomuuksiin. On selvää, että heidät pelastetaan ensin.

Nainen puolestaan pystyy synnyttämään jälkeläisiä maailmaan, vaikka maailmassa olisi vain yksi mies sataa naista kohden. Joten nainen on noin sata kertaa miestä arvokkaampi biologisesti ajatellen. Jos puolestaan ajatellaan vain siittiöiden määrää suhteessa munasolujen määrään, niin suhde muodostuu imaginäärisen paljon enemmän naista suosivaksi. Siksi naisia harvoin sodissakaan laitetaan etulinjoihin.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #22

Siitä, että "biologia menee tavallaan "jakamattoman ihmisarvon" edelle ainakin jossain määrin", olen samaa mieltä Ilkka Huotarin kanssa.

Mutta oman kansan turvallisuutta ja oman kansan elämän turvaamista voidaan katsoa myös juuri biologian kannalta siten, että kyse on geenien leviämisen ja siten myös elämänjatkumisen mahdollisuudesta.

Kun nykyään tiedetään, että perimään pitää saada riittävän monipuolisesti uutta ainesta, niin voisiko olla syytä pohtia, pätevätkö tiukat reviirirajat edelleen vai olisiko altruistinen yhteistyö ja sen myötä geeniperimän monipuolisuus sittenkin parempi tae koko omankin suvun jatkuvuudelle kuin tiukat rajat.

Ruokaa, työtä ja hyvinvointia pitää tietenkin olla riittävästi kaikille jaettavaksi. Tässä kai se suurin erimielisyys meillä on, että onko sitä vai ei.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27

Ei biologia mene ihmisarvon edelle, vaan täydentää sitä. Ihmisarvon kautta saamme ihmisoikeudet. Mikä niiden perustelu muuten voisi olla? Ne ovat kaikille samat, koska kaikilla on ihmisarvo. Koko käsitteen ideahan on juuri siinä, ettei se ole mitattavissa, se on jakamaton. Enkä edes välitä siitä, että tuo on tavallaan kehäpäätelmä. Jotkin asiat vain ovat "alkupisteitä", samaan tapaan kuin vaikkapa alkuaineet.

Ihmisen arvo minulle tai sinulle taas on subjektiivinen asia. Siihen vaikuttavat sekä tunteet että hyötynäkökulmat, mutta ihmisarvo ei liity ihmisen arvottamiseen mitenkään, koska se on vakio.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #37

Lain sana, tulkinta ja soveltaminen eivät kaiketi aina käy yksi yhteen. Se, että laissa jokin on määritelty jollain tavoin toki oikeusvaltiossa vaikuttaa merkittävästikin siihen, miten ja mitä ihmiset ajattelevat, puhuvat ja tekevät. Määritelmät ja lainsäädäntö ovat myös alttiita muutoksille.

Ihmisarvonhan voidaan ajatella olleen olemassa ihmisten mielissä niin kauan kuin ihmisiäkin on ollut. Toisille ihmisellä on luonnostaan enemmän arvoa kuin toisille. Esim. psykopaateille ihmisellä ei välttämättä ole ihmisarvoa, mitä tulee ajatteluun ja tekoihin.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #37

Max Stenbäck, hyvä että tarkennat tätä Ilkka Huotarin toteamusta, että "biologia menee tavallaan "jakamattoman ihmisarvon" edelle ainakin jossain määrin."

Ehkä voi sanoa, että "biologia täydentää ihmisarvoa", mutta eikö se voisi olla myös päinvastoin:

Biologia määrää ihmisen toimintaa mm. suvun jatkamisessa, se suorastaan käskee niin tekemään. Ihmisarvo on puolestaan on käsite, josta olemme sopineet, jotta voisimme turvallisesti toteuttaa biologiaamme.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #37

Ihmisoikeudet on komiteapäätös, keskenään ristiriitainen kokoelma erilaisia keksittyjä sääntöjä, enimmäkseen puppua. (Kuten nyt vaikka "oikeus työhön".)

Ihmisarvo on toisaalta ihan hyvä ajatus. Tosin sekin taitaa vaihdella vähän eri kulttuureissa. Tai aika paljonkin. Tai siis ihan täydellisesti.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #46

Ilkka Huotari, Ihmisoikeuksien tehtävänä on suojata ihmisarvoa, joten miksei myös oikeus työhön voi olla ihan ok ihmisoikeus?
l
Ihminen tarvitsee työtä, se on ainakin minun mielestäni ihmisen luonnollinen tarve, ei vain taloudellinen, vaikka jälkimmäisenä sitä usein vain ajatellaan.

Minun mielestäni meillä pitäisi olla jokaisella työ tai vastaavalla tavalla merkittävä tehtävä yhteiskunnassa, ja mieluiten ihan vanhuuteen saakka. Esim. pakollinen eläkkeelle jääminen on minusta epäoikeudenmukaista. Toisaalta jokainen voi keksiä itselleen tekemistä ja tehtävää, ja niin moni tekeekin, vaikkei siitä taloudellista hyötyä ole.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari Vastaus kommenttiin #47

Siinä vaiheessa, kun koneet tekevät kaiken työn, huomataan varmasti, että tuo oli vain sen hetkinen ajatus, eikä se mikään "ihmisoikeus" ole.

"Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (TSS-oikeudet) ovat mm. oikeus työhön ja toimeentuloon, oikeus ilmaiseen perusopetukseen, oikeus terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä oikeus välttämättömään sosiaaliturvaan."

Nämä ovat enemmänkin jonkun valtion/puolueen poliittisia ohjelmia. "Ihmisoikeudet" on näille liian mahtipontinen nimitys.

Ihmisoikeudet on kaapattu tällaiseen poliittiseen agendaan. Ihan hienosti kaapattu, ei siinä mitään, mutta ei nuo mitään ihmisoikeuksia ole.

Lisäksi: ihmisoikeuksia sovelletaan niin kuin kaikilla Suomeen tulijoilla olisi samat oikeudet, vaikka usein jonkun toisen oikeudet voivat olla ristiriidassa muiden (täällä elävien) oikeuksien kanssa. Esim. turvallisuuteen liittyvät oikeudet, ts. väkivaltarikollisuuden kasvu on täällä asuvien oikeuksista (turvallisuudesta) pois.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #49

Perusteltuja tarkennuksia, Ilkka Huotari.

En oikein tiedä tuosta ihmisen työn tekemisen tarpeen loppumisesta edes silloin, kun robotit sen korvaavat. Me keksimme kyllä työtä jotain itsellemmekin. Siis ehkä, luulen, tämän hetkisen käsitykseni mukaisesti näin. Voi tosiaan olla, että maailma on niin erilainen joskus ... ja samalla ihminenkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #49

Haluaisitko selventää miten yhden ihmisoikeudet voivat olla ristiriidassa toisen oikeuksien kanssa?

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Yhteiskunnan kannalta jokaisella ihmisellä on vain instrumentaalinen arvo. Tietenkin me kaikki yksilöinä näemme asian hiukan eri tavalla.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Instrumentaalinen arvo on jotakuinkin ymmärrettävä, joskin aika kapea.

Tuota muuta en hahmota lainkaan. Voihan sitä julistuksia tehdä, mutta jos pohditaan, että jokaisella ihmisellä on ihmisiä, jotka ovat tärkeämpiä kuin toiset, johtaa se kokonaiskuvassa väistämättä siihen, että joitakin ihmisiä pidetään suuremmassa arvossa kuin toisia.

Arvokeskustelu siellä, missä ne arvot eivät ole olleet uhattuina pitkään aikaan on pelkkää leukojen louskuttamista. Ihmisarvo mitataan silloin kun sen joku aktiivisesti kiistää käytännön toimilla. Käytännön toimiksi ei lasketa jonkun kielitieteilijän blokikirjoituksia, vaan sitä, että joku tulee vaikkapa aseen kanssa ja koittaa mitätöidä kaiken.

Väittäisin, että ihmisarvot eivät toteudu oikeastaan kenenkään kohdalla, sillä ne voi viedä sekunnissa keneltä vaan ja kenen tahansa toimesta.

Se tietysti voi olla argumentti, että kun tarpeeksi moni uskoo niihin, moista ei todennäköisesti tapahdu. Mutta siinä kohdassa tuijottaisin vaikkapa Maslowin pyramidia ja väittäisin, että se on pelkkää yltäkylläisyyden tuotetta. Pienen lihavan vähemmistön harha kun he projisoivat valheellista omanarvontunnettaan nälkää näkevään ja kärsivään enemmistöön. On se toki jonkin verran parempi harha kuin se, että heittäytyisi maagiseen omahyväisyyteen ja ajattelisi, että se on jonkin jumalan tahto ja siten oikeutettua.

Kun kävin juhannuksena lasten kanssa katsomassa kokkoa ja näin kuorma-auton poikittain tietä sulkemassa, huomasin pohtivani että ei mene ehkä enää pitkään, kun ne arvot punnitaan.

En odota, että ne osoittautuvat kovin painaviksi. Sitäpaitsi vaihtokauppa on jo tehty. Toisinaan ihmisarvon toteutuminen yhden kohdalla evää sen toiselta.

Kysymys on enemmän siitä haluaako sen nähdä vai ei. Tai ajatteleeko, että ihmisten toiminta on täysin satunnaista vai ei.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Mielenkiintoista pohdintaa, Antti Ukkonen.

Ihmisarvo tai sen toteutuminen ei ole yksiselittäistä saati itsestään selvää.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Me pidämme omaa ymmärrystämme ihmisarvosta itsestään selvästi selvänä, mutta kun joudumme ihmisarvolla perustelemaan jotain käytännön asiaa, eteen tulee tosiasia, että meillä on ihmisarvosta monenlaisia käsityksiä.

Ihmisarvon käsitteen epämääräisyys - paitsi että se juuri vahvistaa sen, ettei ihmisarvo ole mitattavissa ja on samanarvoinen kaikille - aiheuttaa mahdollisuuden perustella myös täysin vastakkaisia näkemyksiä ihmisarvon käsitteen avulla. Tällaisia keskusteluja = kiistoja käymme jatkuvasti esim. aborttiin, eutanasiaaan, geenitutkimukseen tai ihmisen seksuaalisuuteen liittyen - sekä puolesta että vastaan ihmisarvolla ja -oikeuksilla perustellen.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Yksi aurinkomyrsky, joka osuu sopivasti kohdalle lamauttaisi maailmanlaajuisesti sähköverkot. Siinä tilanteessa ihmisellä olisi enää instrumentaalinen arvo. Tätä Halla-ahokin taisi ajaa takaa uppoava vene vertauksellaan. Silloin tosiaan maanviljelijä tai kalastaja olisi paljon arvokkaampi, kuin filosofi tai taiteilija, jos resursseja olisi jaettavana vain osalle.

On hyvä, että osassa maailmaa hyväksytään ihmisarvo, arvona, jonka pohjalta ihmisiä kohdellaan. On kuitenkin luonnollista, että kun tilanne menee tarpeeksi huonoksi, niin noista arvoista luovutaan. Ei sen pohdiskeleminen tarkoita sitä, etteikö tällä hetkellä kunnioittaisi ihmisarvoja, kun asiat ovat niin hyvin, että noita arvoja pystytään noudattamaan.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

J. Kankaanpäälle: Näin varmaankin kävisi - paitsi ehkä Saksassa, jonka perustuslaissa on kuulemma määrätty, että ihmisarvo on loukkaamaton ja ihmisarvon kunnioittaminen ja suojaaminen ovat valtion tehtäviä. -- Vaikeampi valtion on suojeluvastuustaan luopua, kun se on selkeästi laissa sanottu, vaikka voihan olla, ettei käytännössä kuvaamassasi tilanteessa tähän pystytä edes lain velvoittamana.

Niko Sillanpää

Paljon mielenkiintoisempaa on, mitä mikin taho tyrkyttää ihmisarvosta pääteltävän, esimerkiksi hyvinvoinnin jakamista (=pelkkä olemassaolo oikeuttaa itsessään jako-osuuteen globaalisti), rajojen auki olemista jne.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Niko Sillanpää; tässä olisi ihan tieteellisen tutkimuksen paikka. Siinä mielessäkin Halla-ahon käsitykset - kun ne vain olisivat selkeämmin ilmaistu - voisivat toimia herättäjänä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Niimpä, haluaako Suomen hallitus ihmisarvon nimissä taloudellista tasa-arvoa? Vaatiiko hallitus kaikille yhtä helppoa pääsyä terveydenhuoltoon? Eipä taida vaatia, sehän olisi sosialismia.

Niko Sillanpää

Ihmisarvosta ei nähdäkseni voi seurata tulonjaon kannalta yhtään mitään jo siksikin, että koko käsitteellä ei ole mitään tekemistä minkään sellaisen prosessin kanssa, jossa jaettavaa syntyy.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ihmisarvoon sisältyy myös oikeus elää lähiympäristön tuella, jos muita mahdollisuuksia ei ole. Tämä ei avaa kuitenkaan välttämättä mahdollisuuksia ns. taloudelliseen demokratiaan, joka lienee täysin poliittinen idea.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Niko Sillanpää, miksei ihmisarvolla ole "mitään tekemistä minkään sellaisen prosessin kanssa, jossa jaettavaa syntyy?

Minä löydän montakin tekemistä.

Tai voisihan tietenkin olla kyseessä vaikka orjayhteiskunta, jossa orjien ihmisarvoa ei tarvitse huomioida - onhan näitä kokeiltukin, eivät ole kovin hyvin menestyneet, koska niitä ei enää juuri ole, sillä orjat itse eivät ole näistä oikein tykänneet.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #66

Haluaisitko kertoa vaikka joitakin tekemisiä. Aiemmin jo pyysin anteeksi väärinkäsitystäni, mutta nyt olet kuitenkin kytkemässä ihmisarvoa tuottavuuteen. Voisitko yksiselitteisesti kertoa onko kytkyä, vai ei?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #81

Haluaisin kertoa tekemisiä:

Ihmisarvon tunnustaminen tuotantoprosesseissa mukana oleville antaa turvallisuuden tunteen, mikä vähentää stressiä jne. - itse voit kuvitella, mitä se tekee työssä jaksamiselle ...

Ihmisarvon toteutuminen käytännössä tuotantoprosessissa mukana oleville takaa inhimilliset tuotanto-olosuhteet.

Ihmisarvon kuuluminen kaikille ja sen toteutuminen käytännössä takaa turvallisen yhteiskunnan ja inhimilliset olosuhteet kaikille - siten myös epäsuorasti tuotantoprosessissa mukana oleville ja tätä kautta antaa tuotantoprosessissa mukana oleville tuotantorauhan.

Esim. Ivanka Trumpin kenkätehtaissa epäinhimilliset työolosuhteet haittaavat Ivanka Trumpin kaikkien yritysten tuottavuutta laskemalla myyntiä huonon maineen kautta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #85

Emme selvästikään ymmärrä toisiamme edes terminologian osalta, joten luovutan.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #105

Siinäpä se Max Stenbäck. Ihmisarvon käsite on tyhjä, jos sillä ei ole käytännössä mitään tarkoitusta tai merkitystä ihmisten elämään.

Toisaalta, minusta sinun ei kannata luovuttaa, jos sinulla on mielestäsi hyvä näkemys ja selkeämpi käsitys ihmisarvoon ja -oikeuksiin liittyvästä terminologiasta.

Juuri sen vuoksi, että emme sinun mielestäsi ymmärrä toisiamme tässä kohtaa(kaan), minun mielestäni olisi tarkoituksenmukaista, että sinä avaat minulle (ja kenties muillekin), miten terminologiaa pitäisi oikein käyttää.

Ettei jäisi sellainen käsitys, että sinun mielestäsi ihmisarvo on, mutta ei ole.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #106

Kyse ei ollut ihmisarvon, vaan tuottavuuden käsitteestä. Kysyin mielestäni miten ihmisarvo on kytköksissä tuottavuuteen, mutta vastauksessasi et avannut asiaa lainkaan. Ei hyvinvoinnin määrä liity asiaan yhtään mitenkään, vastauksesi todellakin teki myös ihmisarvon käsitteen sekavaksi. En ymmärrä miksi yrität löytää mittaria asialle joka on puhtaasti binäärinen, se joko on tai sitä ei ole.

Niin kuin keskustelussa on esitettykin, kyse on luonnollisesti konventiosta. Vaihtoehtoinen selitys olisi tietysti jonkun jumalan määräys, mutta itse pidän sellaisia yhtä lailla konventioina.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #110

Ok, kiitos tarkennuksesta, Max Stenbäck.
Minä mielestäni avasin asiaa. Ajattelen, että tuottavuus riippuu myös ihmisistä, jotka jaksavat tehdä työnsä. Toisaalta, ihminen on aina vaihdettavissa uuteen, jos ei jaksa. Eli siinä mielessä ihmisarvon liittyminen tuottavuuteen ei ole suoraa - ellei oteta huomioon nykyistä länsimaalaista ihmisoikeusajattelua, mikä voi hankaloittaa työntekijöiden epäinhimillistä kohtelua.

Mutta vastauksesi herättää minua pohtimaan edelleen:

Ihmisarvo joko on tai ei? Binäärinen?

Onko ihmisarvo vain sellainen määre, arvo, jonka kautta kaikki ihmiset voidaan nähdä samanarvoisina, esim. Jumalan luotuina, mutta se on sitten siinä?

Vai onko niinkin, että koska ihmisarvoa ei voi mitata, sen olemassaolo tulee esiin käytännön elämässä ihmisoikeuksien kautta - myös inhimillisissä tuotantoprosesseissa? Ihmisoikeuksien määrittelyhän on tehty ihmisarvoa suojelemaan.

Vai siis kuitenkin niin, että koska ihmisarvoa ei voi mitata, sen olemassaolo tulee esiin vain kuoleman jälkeen silloin, jos ihminen pääsee taivaaseen ja saa arvolleen sopivan iäisen paratiisielämän? Jumalan edessähän olemme kaikki samanarvoisia, jos osaamme katua syntejämme.

Ei tarvitse vastata :)

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

voisiko vielä sekavammin kirjoitella kuin nyt on kirjoitettu

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kyllä, esimerkiksi Scriptassa. Halla-ahon mielestä kielitieteilijät pitäisi heittää ensimmäisenä ulos veneestä, joten hän olisi ensimmästen lähtijöitten joukossa. Moni ei tunnu muistavan, että Jussi on tehnyt väitöskirjansa muinaisesta kirkkoslaavista. Ei senkään sepustuksen instrumentaalinen arvo järin suuri liene.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

onneksi sillä on nykyään oikea ammatti. siis jussilla!!

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #68

Jep. Suomalaisia johdetaan edestä, paitsi perussuomalaisia Brysselistä.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen Vastaus kommenttiin #80

Minusta näyttää että koko ajan on Suomessa.

Ja ihan mallikkaasti on aloittanut hommassaan. Jos käy Brysselissäkin, niin mitä sitten kunhan hoitaa hommansa ?

Osaa varmaan antaa puolueessa tilaa muillekin omalla tavallaan johtaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #114

Hänen työnsä on Brysselissä. Aika kallis äijä kansalaisille, jos ei edes keskity hoitamaan sitä hommaansa.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen Vastaus kommenttiin #115

no aika näyttää osaako ja pystyykö hoitaman työnsä ja luottamustoimensa.
Toistaiseksi on hoitanut ne hyvin

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Tämähän on Jussin taktiikkaa, heittäkää minut veneestä. Säälittävää. Mestarin mielestä Välimereen hukkuvien pelastaminen on rikos.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #71

Manu Korkman, Jussin taktiikka on sarkasmi ja piikittely ja retoriikalla leikittely.

Siis, minä en tunne miestä, olen vain yrittänyt lukea hänen kirjoituksiaan - aika huonolla menestyksellä. Niin kuin huomaat. En ole ymmärtänyt olenko ymmärtänyt oikein hänen ymmärrystään.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Niin, Halla-aho kirjoitti, että hänellä on hyvin pieni instrumentaalinen arvo ja oikeassahan hän on. Suurin osa korkeakoulutetuista tuottaa arvolle lisäarvoa. Tästä syystä nollatilanteessa perusarvon tuottaja on arvokkaampi. Annetaanko viimeinen peruna metsästäjälle, joka saattaa saada tuotettua ruokaa monille vai humanistille, joka ei tuota tuossa tilanteessa mitään arvoa ja kaikki kuolevat nälkään.

Toki voidaan ajatella, että tilanne muuttuu, kun perusarvoa tuotetaan tarpeeksi, tulee lisäarvon tuottajasta arvokkaampi, kuin yksittäisestä perusarvon tuottajasta. Näinhän pitkään tilanne olikin (ja on yhä monessa paikassa), kunnes keksittiin ihmisarvot ja nyt teoriassa kaikilla on sama arvo, vaikka käytännössä näin ei aina ole.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

T. Luostarinen, kyllä voisi :D

Keskustelun polveilu ja hapuilu kertovat juuri ihmisarvon monitulkintaisuudesta ja siitä, ettei käsitteestä oikein saa otetta ilman, että puhuu siitä, mitä ihmisarvo käytännössä ihmiselle antaa muutakin kuin 'arvon'.

Kyllä Halla-aho ei kaukana totuudesta ole siinä, että arvo on hankala asia, jos sitä ei voi mitata.

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen

halla-aho on aika monessa asiassa oikeassa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #69

T. Luostarinen, jos Halla-aho on "monessa asiassa oikeassa", ehkä hänen kannattaisi juuri sen vuoksi selventää ilmaisuaan. Hänellä voisi olla jotain sanottavaa ja annettavaa meille kaikille - ainakin pohtimisen pohjaksi.

Ymmärtävätkö perussuomalaiset tai muut Halla-ahon kannattajat itse, mitä Halla-aho tarkoittaa? Vai välittävätkö edes ymmärtää?

Käyttäjän TeroLuostarinen kuva
Tero Luostarinen Vastaus kommenttiin #74

viime aikoina ollut varsin selkeäsanainen.

eikö totta ?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #76

On. Puhunut vähän, mutta asiaa.

Marko Parkkola

Ihmettelen kirjoituksia yhteisestä universaalista ihmisarvosta. Sellaista ei ole olemassakaan. Jo ihmisoikeusjulistuksiakin on kaksi erilaista, joista toisessa saat valita uskontosi vapaasti ja toisessa ei. Ja kun yrität arvostella sitä toista, saat kuulla relativistisia ihmeellisyyksiä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"...arvoltaan ja oikeuksiltaan..."

Kaksi eri asiaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Hyvä huomio, J-P Vuorela.

Ei ehkä ihan riitä se, että sanotaan vaan, että sinä olet arvokas kun olet ihminen. Juu, olenhan minä, mutta ...

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Marko Parkkola, voitko tarkentaa? Kuulostaa mielenkiintoiselta nämä kaksi ihmisoikeusjulistusta.

Myönnän, että en nyt heti ymmärrä, mitä tarkoitat.

Kiistelyjä arvoista ja oikeuksista käydään ja eri tavoin käsitetään tahallaan tai tahattomasti, eikä mikään ole täysin yksiselitteistä. Siksi on jonkinlaisia julistuksia, sopimuksia ja varsinkin lakeja pitänyt väsätä, jotta edes jotenkin jonkinlaista holttia olisi ihmisten kesken. Kai?

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Kai olet kuullut Kairon ihmisoikeus julistuksesta? Siinä kaikilla ihmisillä ei ole sama arvo. Aika moni maa on allekirjoittanut vain sen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #94

Siis Kairon ihmisoikeusjulistus? En ole kuullut. Pitääpä googlettaa heti.

"Arabivaltioiden yhteisö on hyväksynyt Kairon julistuksen ihmisoikeuksista islamissa (1991) sekä arabimaiden ihmisoikeuksia koskevan peruskirjan (1994). Ne eivät ole kaikilta osin ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisia" http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/65

Ihmisoikeuksissa on siis vielä monin paikoin paranneltavaa.

Ei tämä mielestäni silti voi romuttaa niitä oikeuksia, jotka länsimaissa on sovittu noudatettavan. Eikä olla syy luopua omista ihmisarvoon kuuluvista käsityksistämme. Päin vastoin.

Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #97

Tästä on nyt vähän hankala kirjoittaa ilman että joku rasmuslainen kohta taas keksii jotain väännettävää sanoistani. Yritetään silti.

Tarkoitan vain sitä, että ihmisoikeudet eivät ole universaaleja, vaan enemmänkin poliittisia. Meidän ihmisoikeudet ovat länsimaalaisia, kun esim. Kairon julistuksessa on islamistiset ihmisoikeudet. Pitää ottaa huomioon kulttuurirelativismi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurirelativismi

Tietysti olemme sitoutuneet YK:n ihmisoikeusjulistukseen, joka onkin sisällytettynä perustuslakiimme. Kyse onkin vain siitä miten näitä ihmisoikeuksia tulkitaan ja toteutetaan.

Äärimmäinen esimerkki tulkinnasta ja toteutuksesta olkoot vaikka oikeudelliset rangaistusmuodot: sakko, vankeustuomio, kuolemantuomio. Jotkin valtiot katsovat, että kuolemantuomio mahtuu ihmisoikeuksien joukkoon. Jotkin taas eivät. Tämä on poliittinen päätös.

En tiedä olemmeko enää aiheessa ollenkaan. Kunhan kirjoitin mitä tuli mieleen :)

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #100

Marko Parkkola, ainakin minä nyt ymmärsin, mihin kommentillasi viittasit. Olen samaa mieltä.

Poliittinen päätös sikäli, että tämänkin sopimuksen voi lopulta purkaa ja käytännön toteuttamisessa varsinkin poliittiset ja kulttuuriset näkökulmat painottuvat eri aikoina eri tavoin.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ihmisarvo käsitteenä pitää mielestäni erottaa ensin kahteen eri osioon. Ensimmäiseen se minkä arvon itse määrittelee itselleen ja toiseksi kuinka toinen henkilö määrittelee/ajattelee toisesta henkilöstä.

Itse kukin asettaa tietynlaiset odotukset ihmisarvoiselle elämälleen. Ne joko toteutuvat tai jäävät osittain toteutumatta. Kunkin elämän aikaiseen kirjoon mahtuu monenlaista, jolla toteutuu oma ihmisarvo.

Toinen henkilö määrittelee/hyväksyy/ei hyväksy toista tasa-arvoisena eli sellaisena kuin henkilö itse on ihmisarvonsa kuvitellut olevan. Tämä pätee näköjään hyvin myös politiikan/median/somen saralla. Puhumattakaan näillä keskustelupalstoilla käydyissä keskustelun ilmapiirissä, hyvin usein.

Mitä tulee sitten kirjoituksessakin mainitun Halla-ahon blogikirjoituksiin, niin ihmisillä on miltei jokaisella omanlaisensa mielikuvitus tai ajattelutapa, jota hän käyttää noitakin kirjoituksia lukiessaan. Toinen saa ihan toisenlaisen merkityksen kirjoituksesta kuin mitä toinen saa. Kirjoittaja on kirjoitusta kirjoittaessaan yrittänyt viestittää omaa näkemystään erilaisista tapahtumista jne. Ne joko ymmärretään oikein tai sitten väärin, kukin omalla tavallaan. Poliittiset suuntaukset tai kirjoittajaan kohdistuva vihan tunne (vihan luonteinen ainakin joillekin tahoille) saa mitä ilmeisimmin noiden H-ahon kirjoitusten sanoman vääristymään toiseksi kuin mihin hän kirjoituksillaan on pyrkinyt. Tässäkin siis mielestäni tulee ilmi jossain määrin toisten henkilöiden määrittelemä ihmisarvo H-aholle. Siis ihan toisenlaiseksi kuin hän itse ja jonka ihmisarvon pitäisi siis julkisen keskustelun mukaan olla jakamaton, sama kaikille. Näinhän ei ole todellisuudessa.

Olen miettinyt mitä tarkoittivat ministerit Orpo ja Sipilä jakamattomalla ihmisarvolla, kun samaan aikaan sitä eivät kuitenkaan halunneet osoittaa Halla-ahoa kohtaan? Eikös jakamaton ihmisarvo kuitenkin pidä sisällään toisen henkilön hyväksymisen ihmisenä ja politikkonakin? Näin itse käsittäisin jakamattoman ihmisarvon. Ainakin julkisen vallan velvollisuutena on kunnioittaa ja suojella sitä jo perustuslakimme mukaan.

Voisihan tästä ihmisarvosta lausua mielipiteitä laajemminkin, mutta tässäpä omaa mielipidettäni noin supistettuna ilmaistuna.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

"...eivät kuitenkaan halunneet osoittaa Halla-ahoa kohtaan..."

Heh no, vaikea kysymys tämä ihmisarvo, mutta olen kohtalaisen varma siitä, että siihen ei kuulu ehdoton oikeus johtaa hallituspuoluetta kaikkien muiden puolueiden mielipiteistä riippumatta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Sinulla on oikeus omaan mielipiteeseesi myös ihmisarvosta, jonka näytät käsittävän hieman mystisellä tavalla omaani verrattuna. Oman käsitykseni mukaan politiikkaakin pitää tehdä toista ihmistä (ihmisarvoa) kunnioittaen. Kyse on politiikassa erilaisten arvojen sovittamisesta esim. hallitustyöskentelyssä yhteistyössä ilman, että joitakin henkilöitä ei arvosteta ihmisinä. Siis ihmisarvo on toisille muuta kuin mitä itse sanoillaan antavat ymmärtää.

Asioiden pitää riidellä keskenään, ei ihmisten. Näin myös politikkojen kohdalla tulisi olla.

Kirjoitat mm. ".....siihen ei kuulu ehdoton oikeus johtaa hallituspuoluetta kaikkien muiden puolueiden mielipiteistä riippumatta."

Niinpä, hallituksen johtamistaitoonkin mielestäni kuuluu ihmisarvon kunnioittaminen, eikä vain huuteleminen jakamattomasta ihmisarvosta, joka osoittautuu pelkäksi sanahelinäksi. Ihmisarvon antaminen toiselle jää uupumaan.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

"jakamaton ihmisarvo" tai luovuttamaton kuten virallisissa teksteissä taidetaan ilmaista, tarkoittaa ihmiselämän kunnioittamisen ehdottomuutta ja ihmisarvoista kohtelua -- nämä mielestäni toteutuivat Halla-ahon ja Orpon ja Sipilän ja Soininkin välisessä suhmuroinnissa, koska kenenkään henkeä ei uhattu, ketään ei hakattu eikä solvattu nimittämällä ei-ihmiseksi ---

Poliittinen loanheitto ja valehtelu ovat huonoa käytöstä, mutta poliittiseen käytökseen onkin eri mittarit. Aika terävä on Halla-ahonkin kieli. Ja aika näyttää, miten hyvin hän osaa suhmuroida.

Olen kuitenkin samaa mieltä siitä, että ihmisarvolla pelaamisen kanssa mentiin Halla-ahon kohtelussa hurskastelun puolelle.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Vaikkei ihmisarvoa voi mitata tai määritellä yksiselitteisesti, sen toteutuminen käytännössä todentaa sen tunnustamisen merkityksen. Lainsäädäntö vaihtelee:

Yksi esimerkki siitä, miten ihmisarvo käsitetään ja miten sitä sovelletaan löytyy uskonnon harjoittamisen vapaudessa:

Esim. Suomessa uskonnollisen yhdyskunnan tulee toteuttaa tarkoitustaan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Saksassa ihmisarvoon vetoaminen sanotaan konkreettisemmin ja uskonnonvapautta rajoittavana kriteerinä pidetään sitä,loukkaako määrätty uskonnonharjoitus toisten ihmisarvoa jossakin konkreettisessa tilanteessa. Niinpä kiellettyjä uskonnonharjoituksen muotoja ovat muun muassa ihmisuhrit, lesken polttamiset, noitavainot, lääkärinavun kieltäminen vaikeasti sairaalta tai loukkaantuneelta sekä moniavioisuus. https://www.edilex.fi/artikkelit/7271.pdf

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Onko siis Halla-aho oikeassa, kun hän sanoo ettei ihmisarvoa ole olemassa, koska sitä ei voi mitata?

Mielestäni ei, koska olemme sopineet, että ihmisarvo on. Ja olemme sopineet tämän siksi, että tarvitsemme tällaista sopimusta yhteiseksi turvaksi.

Toisaalta voisimme sopia ilman ihmisarvon käsitettäkin, että kenenkään ihmisen elämää ei saa uhata tai vahingoittaa, vaan päin vastoin jokaisen ihmisen elämää pitää suojella ja että jokaisen ihmisen elämä on arvokas sinänsä. - Vai voisimmeko?

Onko olemassa ihmisiä, jotka eivät tahdo pitää kaikkia ihmisiä ihmisarvoisen kohtelun arvoisena? Jos näin tehtäsiin, mitä siitä seuraisi omalle olemassaolon oikeutukselle ja turvallisuudelle?

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ei ole. Halla-aho oli pätevä kielitieteilijä, mutta ihmisarvosta hän ei ymmärrä enempää kuin seepra Salvador Dalista.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Tai Halla-aho ei ilmaise omaa ymmärrystään niin, että saisimme tällaisen käsityksen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Laasasen kirjoitus muutaman vuoden takaa tosiaan valotti Halla-Ahon erikoista ajattelua. Pitäisihän sen olla kaikille selvää, että ihmisarvo on erityiskäsite, jolla tarkoitetaan muuta kuin henkilön välinearvoa toisille. Tietenkin se on konstruktio, kuten Laasanen huomauttaa. Olin itsekin näemmä kommentoinut Laasasen kirjoitusta.

Ihmisarvo on todellakin "vain" konstruktio, mutta konstruktioilla on yleensä tarkoitus. Ihmisarvo on eräänlainen eettinen välttämättömyys siinä, että sen avulla määritellään moraaliset tai juridiset subjektit eli ne, joita moraali tai laki koskevat. Sikäli tietynlainen ihmisarvo on ollut implisiittisenä kaikessa etiikassa sen alkuajoista lähtien, vaikkakaan varsinaista ihmisarvon käsitettä ei välttämättä ole ollut.

Valtion kannalta ihmisarvo on merkityksellinen lain kannalta, JOS halutaan, että laki on kaikille sama riippumatta henkilön identiteetistä, asemasta tai ominaisuuksista. Voidaan toki tehdä toisenlaisiakin lakeja, kuten historiallisesti onkin tehty. Lait eivät välttämättä ole sidoksissa moraaliinkaan.

Ajan saatossa onkin keskeisenä ongelmana ollut määritellä "ihminen", jolla tuo ihmisarvo olisi. Joskus historiassa se on määritelty valkoihoiseksi kristityksi heteromieheksi ja tämä on muuttunut vasta noin viimeisen sadan vuoden aikana. Ihmisarvon merkitys korostuikin oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen reaktiona niille seurauksille, joita ihmisarvon puute aiheutti.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Marko Grönroosilla selkeä kuvaus ihmisarvon taustasta ja merkityksestä.

Käyttäjän velimattitanhuva kuva
Veli-Matti Tanhuva

Heh heh, vain Halla-ahon nerokkaat kirjoitukset saavat osakseen näin paljon typerää pohdintaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

V-M Tanhuva, miksi typerää? Miksi vain "Halla-ahon nerokkaat kirjoitukset"? Mitä tarkoitat, kun sanot niitä "nerokkaiksi"?

Mitä sinun mielestäsi on oikeanlainen pohdinta? Pitääkö olla tieteellistä? Pitääkö pohtijalla olla maisterin tai tohtorin tutkinto vähintään? Vai onko vain jokin tietty aihepiiri, josta ei-typerä pohdinta onnistuu? Vai sinunko elämäsi tai kirjoituksesi ovat paremman, ei-typerän pohdinnan keskipiste tai aihe?

Voisit myös sen sijaan, että vähättelet toisten pohdintaa, liittää keskusteluun oman näkemyksesi aiheen sisällöstä. Kaikki tieto ja ymmärrys on tervetullutta.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

En ole tutustunut Halla-ahon väitöskirjaan, joten en osaa sanoa hänen mahdollisesti nerokkaista kirjoituksistaan mitään. Scriptaan sen sijaan olen tutustunut. Siitä voi käyttää monia adjektiiveja, mutta nerokas ei niitten joukkoon kyllä kuulu.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

M. Lamminpää, melko samansuuntaisen käsityksen olen minäkin Scriptan sisällöistä saanut.

Ehkä joku kielen- ja ilmaisuntutkija niitä joskus vielä tiuhan kamman kanssa haravoi ja löytää niistä jotain.

Nerokkain ilmaisuin ? - jos niitä on - kootut virkkeet kielistä kiinnostuneella kirjoittajalla mitä ilmeisemmin on hallussa, mutta jos haluaa olla ymmärrettävä, voisi osata ilmaisun myös kansantajuisesti. Varsinkin jos aikoo kansaa johonkin suuntaan johtaa.

Kielellinen nerokkuus ei, niin kuin ei mikään muukaan nerokkuus, ole minkäänlainen tae viisaudelle tai järkevyydelle, joita - ainakin jälkimmäistä - Halla-aho itsekin peräänkuuluttaa. Hän voi olla järkevä, mutta hänen kirjoituksistaan en sellaista kuvaa saa. Viisaudesta vielä vähemmän.

Enkä sano pahalla. En tosiaan. Toivon, että kaikki poliitikot ja mielipidevaikuttajat olisivat järkeviä ja ennen kaikkea viisaita. Harva on. Se on vaikeaa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Ihmisarvoon liittyen Veikko Vennamon perusteesi on ”Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas.” Miten tämä sopii Halla-ahon kirjoituksiin? On turha vähätellä sitä, mitä hän on sanonut ennen Perussuomalaisten puheenjohtajuutta. Sama pää ”keikkuu” hartioiden välissä niin kuin ennenkin.

Käsitykseni mukaan ihmisarvon mittaamiseen vaikuttaa myös se, onko mittajaa kristitty vai ateistinen agnostikko. Kristityllä on ”päällystakkina” omatunto. Ateisti ei tunnut sitä hyväksyvän tai vähät siitä välittää.

Ihmisen älykkyyttä ei voida pitää ihmisarvon mittarina eli mitä älykkäämpi ihminen on, sen suuremman ihmisarvon hän omaa. Ihmisen älykkyydellä voidaan sen sijaan palvella ihmisarvoa. Veikko Vennamo oli elämäntyöllään tästä konkreettinen esimerkki.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ihmisarvoa ei voi mitata. Omatunto on biologiaa, kasvaa ihmiselle kuin kädet ja jalat. Voi senkin huonolla kasvatuksella surkastuttaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Jukka Mikkolan esittämä näkemys ateistin puuttuvasta omasta tunnosta on aika usein esiin tuleva väite, mille ei ole mitään pohjaa.

Mutta siis aiheesta: eikö yleinen ymmärrys ihmisarvosta ole se, ettei sitä voi mitata? Ja juuri siksi ihmisarvon liittäminen kaikkiin ihmisiin antaa kaikille saman inhimillisen oikeuden olla ja elää?

Ja siksi ajattelen, että Halla-ahon kirjoitukset ovat osaltaan tätä ymmärrystä murentavia ja että hänen pitäisi selkeyttää sanomaansa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ihmisarvoa ei voi mitata."

Eli ihmisarvo on utopiaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Tähänkin Halla-ahon ajatukset levitessään voivat johtaa?

Pahimmillaan emme enää edes pyrkisi huomioimaan kenenkään ihmisarvoa?

Meille jää jäljelle pelkkä utopia ihmisarvosta, jos emme edes usko ihmisarvon voivan olla mahdollista.

Toimituksen poiminnat