*

Viisaus on sosiaalista Hyvin ajateltu on jo puoliksi ymmärretty

Apteekissa ei ole kiire - vielä

Oletteko huomanneet, että meillä on vielä yksi kaupanala, jossa henkilökunnalla on aikaa seistä jouten? Kun kaikkialla muualla myyntitöissä, marketeissa, lähikaupoissa, tavarataloissa, huoltoasemilla ja ravintoloissa henkilökunta uurastaa liukuhihnalla montaa samanaikaista tehtävää tehden, apteekeissa vielä seisotaan odottamassa asiakasta.

Valkotakkista henkilökuntaa on pienikin apteekki pullollaan. Yksi latoo pillereitä laatikoihin, kaksi palvelee reseptiasiakkaita, yksi neuvoo itsehoitolääkkeiden ostajaa ja kaksi seisoo kassalla hymyilemässä. Miten tämä on mahdollista? Siksi, että lääkebisnes on vielä kannattavaa ilman hosumistakin.

Apteekin pito on jopa niin kannattava, että riittävästä henkilökunnasta huolimatta ”apteekkari tienaa liikaa”. Liika tienesti tulee taloustieteen professori Ari Hyytisen mukaan siitä, että yrittäjän voitto on ylisuuri eli se on ”ylimääräistä, ainakin tietyllä tavalla ’ilman ansiota’ saatua tuloa tai voittoa”. Apteekkialalla tätä ylimäärää ylläpitävät sääntely- ja lupajärjestelmät, joiden purkamisen puolesta on monien muiden joukossa puhunut myös Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä.

Apteekkialan vapauttaminen kilpailulle sekä samanaikaisesti lääkkeiden tiukasta hintasääntelystä luopuminen vähentäisi apteekkarien tuloja, mutta jakaisi lääkebisneksessä tehdyt voitot mahdolliseksi useammalle yrittäjälle. Ehkä myös lääkkeiden hinnat laskisivat kuluttajaystävällisemmiksi.  Ja ennen kaikkea luulen, että saisimme vihdoin apteekkeihinkin sen nykynormaalin kiireisen pikapalvelu-/ palveluttoman kulttuurin, johon olemme jo muualla tottuneet.

Siihen asti, nautitaan apteekkien hyvästä palvelusta. Siitäkin me maksamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllähän useimmissa apteekeissa on asiakkaille vuoronumerolappujärjestelmä käytössä, joten ei niissäkään sitä asiakaspalveluporukkaa liikaa ole.

Mutta kuten toteat, mahtavan hyvä bisnes se on nykylainsäädännöllä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Numerolappusysteemissä on puolensa. Hyvää on se, ettei kukaan voi etuilla, mutta kyllä sen lapun kanssa odottaminen saa ainakin minussa aikaan ei-tervetulleen kokemuksen. Pienessä apteekissa harvoin tarvitsee kuitenkaan odottaa, ja sen jälkeen joka tapauksessa palvelua saa rauhassa.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Itse olen pääsääntöisesti saanut ihan hyvää palvelua. Minusta on ihan hyvä että voimakkaitakin reseptilääkkeitä jakavilla ei ole kovin stressaava ja painostava, kiireen muovaama työympäristö.

"Liian suuret" tulot osa taas on varmasti ihan totta. Sitä en tiedä millä tämä liian suuri mitoitetaan mutta aikoinaan markka-aikainen veropörssi/vast kertoi paikkakunnan apteekkarin olevan äyrikuningas, lähes miljoonan markan tuloillaan, mikä oli mittava suoritus siihen aikaan.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Blogisti on aivan oikein huomannut jotain oleellista apteekkityöstä: potilaan lääkityksen turvaamiseksi vaaditaan aikaa ja huolellista paneutumista esim. yhteisvaikutusten tai päällekkäisten lääkitysten selvittämiseen, kela-korvauksiin tms.

Muutama vuosi sitten esim. kolesterolilääkkeiden kolmen kuukauden annoksia myytiin parilla eurolla eikä puheenvuoroja kuulunut apteekkitoiminnan vapauttamisesta. Tuolloin oli vaikea myös työllistyä apteekkiin - pikemminkin apteekeissakin oli omia yt-neuvotteluja - ei tainnut mediaa silloin kiinnostaa. Apteekki ja yt:t? Yhtä paljon yhteistä kuin kalalla ja polkupyörällä?

Lääkkeiden hintojen noustessa - ja kun Nokian ja Fortumin optiomiljonäärejä ei tunnu riittävän yleisen päivittelyn kohteeksi - nyt yhteiskunnallisessa keskustelussa apteekit halutaan nähdä kaupallisina toimijoina, joiden voitot ovat "ylisuuria" ja riskit ilmeisesti minimaalisia. Totta onkin, ettei apteekkitoiminta ole niin suhdanneherkkää: ihmiset tarvitsevat lääkkeitä laman ja nousukauden aikana.

Ei kuitenkaan nähdä (tai haluta nähdä - kilpailukiimassa), että terveydenhuollon kentässä apteekkipalvelut ihan oikeasti toimivat. Apteekkari usein - toisin kuin monet toimitusjohtajat - ovat läsnä työpaikallaan ja pitävät huolen palvelujen toimivuudesta ja kehittämisestä. Johto ei välttämättä tarvitse välikäsiä kulloisenkin tilanteen toteamiseen. Tämä sitten pitäisi tasapäistämisen nimessä kurjistaa muiden yleisten "palvelujen" kanssa samalle tasolle.

Ei kenellekään ole tullut mieleen, miten esim. terveyskeskuspalvelut saataisiin vastaamaan nykyisiä apteekkipalveluja?

On niin suomalaista, että tasapäistämiseen riittää palvelujen huonontaminen siellä, missä se toimii. Ei ajatella, että muualla sitä voisi nostaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

..." apteekit halutaan nähdä kaupallisina toimijoina, joiden voitot ovat "ylisuuria" ja riskit ilmeisesti minimaalisia."

Kyllähän se näin on, ja kyllä "apteekkipalvelut ihan oikeasti toimivat", mutta bisnes on bisnestä eikä ole reilua että lääkebisnestä nykyisellä tavalla suojellaan kilpailulta.

Kilpailu ei kuitenkaan paranna palvelua, se on nähty jo muualla liikelalla, missä palvelevia työntekijöitä on entistä vähemmän ja asiakkaan on itse tehtävä työ, joka ennen kuului yritykselle. Saman kilpailu tekee hoito- ja hoiva-alalla sekä tulevaisuudessa apteekkialallakin. Hintoja hilataan alas laatua huonontamalla.

Apteekeissa tulevaisuuteen onkin alettu jo valmistautua lisäämällä valikoimaan itsehoito- ja plasebopillerit, joita turvallisesti voi asiakas kuin asiakas hyllystä itse noukkia. Näille tuotteille tiedon jakajaksi riittää pelkkä mainosvideoita pyörittävä televisioruutu apteekin nurkassa. Tähän suuntaan menossa ollaan: apteekkitoiminnan uskottavuus lääketieteeseen perustuvan hoidon tukijana horjuu jo nyt.

Käyttäjän petteripietikainen kuva
Petteri Pietikäinen

Itsehoitolääkkeet ovat kyllä ihan oikeita lääkkeitä ja vaikka asiakas saisikin ne noukittua itse hyllystä, apteekki on kyllä vastussa hänen lääkkeensä turvallisesta käytöstä mm. suhteessa hänen pysyvään lääkitykseensä tai sairauksiinsa.

Apteekki on siitä mielenkiintoinen "business-toimija", että - jottei terveydellistä vahinkoa syntyisi - on myös kieltäydyttävä myymästä jotain tiettyä lääkettä. Tätä on ilmeisesti vaikea ymmärtää yhä vapaammaksi menevässä markkinataloudessa.

Ruotsissa valtiollisen apteekkilaitoksen vapauduttua markkinavoimien armoille näitä "turvallisia itsehoitolääkkeitä" mm. parasetamoli-kuume- ja kipulääkettä laitettiin jopa huoltoasemille myyntiin.

Tästä oli seurauksena monelle Juice Leskisen sanoin "maksasi sanoo 'poks'" eli erittäin kallista erikoissairaanhoitoa ja aivan turhaa inhimillistä kärsimystä.

- Järki voitti - ja nämä lääkkeet poistettiin liian vapaasta myynnistä.

Mutta totta on, että erittäin tiukassa kilpailutilanteessa tällainen ammattietikka voi olla vaarassa, kun toiminta halutaan pitää kannattavana.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #7

Kiitos oikaisusta. En välittänyt olla tarkka näiden termien suhteen. Itsehoitolääke ei ole mukalääke, vaikka usein niitäkin turhaan ja väärin popsitaan, kun tarjolla on mitä houkuttelevimpia valikoimia.

Mihinkähän ryhmään vitamiinit kuuluvat?

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Pienemmillä paikkakunnilla on yleensä vain yksi apteekki. Tämä kieltämättä luo melko kilpailumattoman alan. Tosin eipä useinkaan siihen seuraavaankaan paikkakuntaan pitkä matka ole.

Pienemmillä paikkakunnilla apteekkeja, kuten myös lähes kaikkia erikoisliikkeitä, vaivaa enemmänkin rajoittuneet aukioloajat. Vaikka aukiolot vapautettiin niin edelleen nämä liikkeet ovat auki 09-17, joskus 18:00. Näin kuluttajana joka itsekin viettää päivät töissä, kaipaisin aikaisempaa ja myöhäisempää aukioloa.

Käyttäjän TeemuKivijrvi kuva
Teemu Kivijärvi

Vai kirjoittajan mielestä apteekeissa seisoskellaan ja ei tehdä mitään? Tämä lienee aika suuri loukkaus noin 8500 apteekeissa työskenteleviä kohtaan.

Kuten kirjoituksessa tuotiin erinomaisesti esille, apteekeissa on riittävästi henkilökuntaa antamaan lääkeneuvontaa. Asiakaspalvelu ja laatu ovat asioita, joilla apteekit mm. kilpailevat. Usein myös jonotusajat ovat lyhyet ja terveydenhuollon ammattilaisen palvelua saa aikaa varaamatta. Ei liene kuluttajallekaan huono asia, että useisiin ongelmiin saa avun välittömästi apteekista? Lääkeneuvontaa ja terveyteen liittyviä ohjeita saa apteekista maksutta.

Lääkkeiden hinnat ovat laskeneet 2005-2015 -20%. Lääkkeiden hintojen lasku ja muiden kustannusten nousu ovat johtaneet siihen tilanteeseen, että apteekkitoiminta ei ole useinkaan niin kannattavaa kuin nyt julkisuudessa epätoivoisesti yritetään tuoda esille käyttämällä vain Suomen suurimpien apteekkien tulosta.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Teemu, en halua loukata apteekkityöväkeä, mutta ehkä kokemukseni niinkin voi ottaa. Toivoisin kuitenkin, että muissakin liikealan palveluissa meillä vielä olisi niin paljon henkilökuntaa, että asiakasta ehditään odottaa jouten tekemättä sillä aikaa mitään muuta.

En ajattele, että apteekkityöläiset tosiasissa ihan jouten ovatkaan, vaikka eivät mitään näytä tekevän, hehän ovat valmiudessa tehdä - se vain tuntuu niin oudolta, kun muualla kaikilla on liian kiire.

Arvaukseni on, että samaa kiirettä on myös apteekkeihin tulossa, jos kilpailu vapautuu ja hintoja aletaan alaspäin hilata: työntekijöiden määrä tulee vähenemään, monen työn yhtäaikainen tekeminen lisääntymään ja asiakaspalvelu huonontumaan.

Käyttäjän HaapakoskiPasi kuva
Haapakoski Pasi

Apteekkarien suurten tulojen kanssa olemme vähän myöhässä, kun sen kulta-aika oli ennen rinnakkaislääkkeiden tuloa markkinoille. Esimerkiksi yhden laajalti käytetyn reseptilääkkeen hinta laski hetkessä yhdestä eurosta 0,07€ tabletilta. Tällaista taloudellista muutosta ei tämäkään toimiala olisi kestänyt ilman sopeuttamistoimia, mutta tätä tasoittamaan kehitettiin itsehoitopuolen valikoimaa. Tämän ansiosta vältyttiin irtisanomisilta ja palveluita on pystytty kehittämään entisestää. On saatu erinomaisia tutkimustuloksia itsehoitopuolen ja apteekkilaisten asiantuntemuksen säästävän yhteiskuntamme varoja perusterveydenhuollon haasteiden keskellä.

Yhdessä keskustelussa nostettiin esille apteekkihenkilöstön kiireettömyyttä negatiivisena asiana? Tarkkuutta vaativissa ammateissa kiire nostaa usein virheiden riskejä ja uskoisin nykyajan digitaalisen vallankumouksen keskellä apteekin asiakkaiden arvostavan nimenomaan kiireettömyyttä ja henkilökohtaista ammattitaitoista palvelua. Esimerkki perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla saa esittää vain yhden vaivan ja toisiin varataan hänelle uusi aika, kun apteekissa taas pyritään tarjoamaan kokonaisvaltaista palvelua huomioiden myös tärkeät potilaan tukihoidot. Itse en toivoisi sairaan lapsen kanssa apteekissa asioidessani skanneria ja printteriä palvelemaan meitä, jos mahdollisuus on saada hymyilevä asiantuntija auttamaan meitä kysymystemme kanssa.

Säästöjä on yhteiskuntamme saatava haastavan tilanteen edessä, mutta soten ratkaisemiseen keskittäisin nyt kaikki voimavarat ja vasta sen jälkeen näihin muihin säästökohteisiin. Maassamme on erittäin kattava määrä apteekkeja ja niiden määrän nostamista en näe ratkaisuksi säästöjen saamiseksi nopealla aikataululla. Sen sijaan kilpailun mahdollistaminen jo toimiviin yksiköihin olisi terveemmällä pohjalla. Nykyinen toimintamalli on vanha, mutta toimiva ja sen toimintojen hyvin harkittujen päivitysten pohtiminen on varmasti perusteltua. Keskustelu aiheen ympärillä on herättänyt voimakkaita tunteita ja jopa valitettavan epäkunnioittavan sävyn asiantuntijoiden välillä.

Reseptilääkkeiden hinnat eivät ole apteekkien päätettävissä ja niiden kehitys on uutisoitu myös näyttävästi, mutta tähän nopeita säästöjä tuovaan kuluerään ei ole jostain syystä puututtu. Uusien lääkkeiden hinnat ovat usein perusteltuja, mutta vanhojen satojen prosenttien hinnannousut ovat hankalasti perusteltavissa. Tämä on laaja kokonaisuus ja vain kannatuksella/kateudella tehtyjä päätöksiä oli hyvä välttää. Kilpailun lisääminen ei olisi välttämättä huono asia, koska se motivoisi apteekkaria kehittämään jatkuvasti palveluitaan ja työyhteisön henkeä. Hinnoissakin on varmasti asiakashyötyä, mutta laadun kustannuksella sitä ei asiantuntijaorganisaatiossa saa mielestäni toteuttaa. Yrittäjyys on aktiivista innovointia ja myöskin hallittujen riskien ottaminen lisää mielenkiintoa.

Jos suhteutetaan apteekkarien tulot koulutukseen ja ison apteekin tuottamaan voittoon muiden toimialojen yrittäjäkollegoiden kanssa niin emme poikkea linjasta. Tässäkin on tapahtunut muutos, kun enää ei voi kuolemaansa asti pitää apteekkia itsellään vaan sen päättää normaali eläkkeelle siirtymisen rajat. Näin sen ”kultakaivoksen” aktiivisen vuodet jäävät 10-15 vuoteen, kun yrittäjäkollegat voivat nauttia vastaavista ansioista jopa tuplasti pidemmän ajan. Tämä johtuu siitä, että valtaosa työurasta menee palkollisena proviisorina ja sen jatkeeksi tehtävästä vähintään viiden vuoden mittaisesta pienen apteekin apteekkarina toimimisessa. On myös muistettava apteekissa toimivien työntekijöiden koulutus-ja palkkatasot, jotka eroavat merkittävästi päivittäistavarakaupan sopimuksista. Apteekkaria verotetaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana, jolloin hänen verotettavat tulonsa muodostuvat liikkeen tuloksesta ja hänelle kuuluvasta palkasta. Liikkeen tuloksella katetaan normaalit yrityksen investoinnit ja kehittämistoimenpiteet. Kun apteekin tulosta oikaistaan ns. palkkaoikaisulla (palkka+sotut) päästään täysin vertailukelpoiseen liiketulostasoon muiden yhtiömuotojen kanssa. Tämä tulisi ottaa huomioon eri kaupanalojen liiketulosten vertailuja tehdessä.

Päivittäistavarakaupat ovat myös voittoa tavoittelevia yksiköitä, jotka haluavat laajentaa valikoimaansa lääkkeisiin loppukuluttajia palvellakseen. En näe tähän akuuttia tarvetta, koska hyvin monen automarketin kyljessä toimii jo apteekki ja tätä synergiaetua tuotetaan jo kansalaisille.

Väärissä käsissä ei ole turvallisia lääkkeitä ja tästä saatiin esimerkki Ruotsista, jossa lasten viattomana pidetty kuumelääke Parasetamoli otettiin huoltoasemilta takaisin apteekkeihin. Puhutaan tärkeästä työstä, johon liittyy riskejä ja siksi selvittäisin taustat todella tarkasti/ilman poliittista voitontavoittelua.

Hiekkalinnankin voi rikkoa nopeasti, mutta sen korjaaminen vaatii aikaa,

Kansalaisten edustaja

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Pasi H., Kiitos perustellusta näkökulmastasi.

Vanhassa vara parempi? Jos toimintamalli on toimiva, niin ei pidä lähteä suin päin muuttamaan. Eri asia on se, että apteekkien pito keskittyy liiaksi ja rikastuttaa liian harvoja? Osingoille tahtoisivat tietenkin muutkin, kun tuotto on niin varmaa.

Minä asiakkaana kaipaan kuitenkin vain laatua ja kiireettömyyttä. Niitä toivoisin palautettavan vanhan ajan malliin myös muihin liikealan palveluihin: lisää työntekijöitä kauppoihin, hotelleihin, ravintoloihin ja huoltoasemille asiakasta palvelemaan. Mutta toiveeni on turha, nyt ei ole aika sellaiseen, mikä maksaa. Nykyajan asiakas tekee itse palvelutyöt itselleen, ehkä saa halvemmalla tavaran, ehkä ei.

Onneksi (vielä) apteekissa voi käydä kiireettömästä palvelusta nauttimassa.

Toimituksen poiminnat