*

Viisaus on sosiaalista Hyvin ajateltu on jo puoliksi ymmärretty

Vappuna marssitaan yhdessä, miksei muulloinkin?

Tämä kysymys on putkahtanut mieleeni useasti marssilaulujen tahtiin punalippujen alla astellessa. Työväen juhlapäivä kokoaa meidät aina niin sopuisasti yhteen. Siis meidät, jotka itsemme näihin punalippujoukkoihin luemme.

Helppo on työläisen vappuna paikkansa valita, samassa rintamassa ollaan. Juhlahumun jälkeen työväki sitten  jakautuukin, demarit 50 000, vasemmistoliittolaiset 10 000 ja kommunistit 3000 jäsenen poteroihinsa. Onko tosiaan jokaisella oltava oma potero, eikä riittäisi yksi, vaikka pitkäkin, rintamalinja?

  •  Verkkolehti Sosialismi.netin toimittaja Miika Salo kirjoittaa: "Suomen vasemmiston yhdessäkään periaateohjelmassa ei enää puhuta yksityisestä omistusoikeudesta saati sen lakkauttamisesta. Tässä mielessä ‘sosialistinen vasemmisto’ on muuntunut kauttaaltaan klassista sosiaalidemokratiaa aatteellisesti vastaavaksi liikkeeksi."

 SDP:n ja Vasemmistoliiton reformistiset ohjelmat eivät juuri toisistaan eroa, mutta SKP eroaa näistä sen verran, ettei se kummankaan kanssa samaan poteroon sovi - ei ehkä myöskään yhteiseen rintamaan? – paitsi vappuna. SKP:n päämääränä on vielä reilusti ”sosialismi ja kommunismi”, joihin pyritään luokkataistelun keinoin. Tosin Miika Salon mielestä erot SKP:n ja Vasemmistoliiton välillä ovat lähinnä vain niiden imago (SKP samastetaan reaalisosialismiin) ja kannatus (SKP:n kannatus on marginaalinen).

Pitkän aikaa vain yhteen työväen puolueeseen samaistuneena olen itse nyt alkanut ensimmäistä (!) kertaa elämässäni lukea demareitten ajatuksia ja löytänyt niistä tuttuja painotuksia, joissa ainakin tällä hetkellä leuhahtelee myös radikaaleja tuulahduksia, esimerkiksi Timo Harakan visioissa.

- Suoraan sanottuna – en ole sisäistä sosialidemokraattia itsestäni demareitten käytännön politiikan pohjalta aiemmin osannut edes aavistaa löytyvän. :)

Ohjelmat ovat ohjelmia, käytäntö ratkaisee, mutta painetun sanan perusteella maallikon on helppo tehdä se johtopäätös, että ainakin sosialismista puhuttaessa vasureilla ja demareilla on samankaltaiset pyrkimykset. Sillä erolla tosin, että sosialidemokraatit korostavat sosialistisia arvoja ja vasemmistoliittolaiset sosialistista ajatussuuntaa (tarkoittanevatko aate-?).

Periaatteita lukiessa silmiin pistää vain vasemmistoliiton demareita terävämpi kielenkäyttö ja seikkaperäisemmät selitykset, ellei sitten osaa nähdä merkittävää eroa sosialististen arvojen ja ajatusten välillä, mitä minä en osaa. Enää ei tarvitse kiistellä siitä, tehdäänkö vallankumous ja tehdäänkö se aseilla vai ilman. Sosialismia ei tavoitella, ja molemmat puolueet luottavat demokratiaan, parlamentarismiin ja yhteistyöhön rakentaessaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa:

  • Sosialidemokratian arvoja pyritään toteuttamaan ennen muuta demokratian, hyvinvointiyhteiskunnan ja yhteistyön kautta.” Vasemmisto pyrkii, demareista tässä kohtaa eroten, olemaan myös ”demokraattinen joukkoliike” korostamalla suoraa demokratiaa ja ”ihmisten omia kamppailuja paremman yhteiskunnan ja elämän puolesta”. Mutta tuskin demareillakaan on mitään tällaista demokratian puitteissa tapahtuvaa joukkotoimintaa vastaan?

Arviotani epävarmentaa se, että SDP on uudistamassa periaateohjelmaansa,  josta ollaan kuulemma jättämässä kokonaan pois sana sosialismi: sosialismia ja sen aateperintöä ei mainita jäsenistöllä kommentoitavana olevassa keskusteluasiakirjassa lainkaan. Saa siis nähdä, mihin lopputulokseen puolue päätyy ensi vuoden puoluekokouksessaan. Ehkä siellä vedetään suurempaa rakoa Vasemmistoliittoon? Lisää selvyyttä tuonee myös seuraavat eduskuntavaalit, jos ja kun demarit päätyvät hallitukseen. Siellä se yleensä näkyy, se työväen aatemaailma puhtaimmillaan, vallan kahvassa.

Isältä periytyvään puolueuskollisuuteen liittyviä tunteitani riipaisee (myönnän), kun en Joonas Laineen ja Miika Salon yhteenvedonkaan perusteella löydä järjellistä ja selvää syytä pysytellä vain jommassakummassa puolueessa. En huomaa selkeitä eroja vasemmistoliittolaisten vaikuttajien, Kalevi Suomelan, Ele Aleniuksen, Ruurik Holmin, Jussi Saramon ja Esko Seppäsen, ajatuksista sosiaalidemokraatteihin verrattuna. Suuri osa jäsenistä voisi yhtä hyvin kuulua kumpaan tahansa puolueeseen, ainakin jos markkinoiden vapauden tai säätelyn tarvetta pidetään kriteerinä.

Kahdessa ajankohtaisessa tavoitteessa erot ovat silti nähtävissä: näkemys perustulosta, josta demareissa on kahta eri mieltä (ehkä lienee Vasemmistonkin piirissä?) sekä lainarahalla elvyttäminen,  mistä demarit eivät ole innostuneet. Kun SDP:n perusteluja näihin kantoihin lukee, ymmärtää hyvin, että yhteisen keskustelun arvoisia nämä eri näkemykset ovat. Jos kyseessä olisi yksi ja sama puolue, voisiko sen sisältä löytyä näihin yhteinen ratkaisu? Kompromissejahan politiikassa tehdään koko ajan sekä sisäisesti että ulkoisesti joka tapauksessa.

Li Andersson tiivistänee useimpien puoluetovereidensa ajatukset, kun hän sanoo, ettei yhdistämisessä ole mitään järkeä: "Kun katsoo varsinkin Ruotsia, meillä on edellytyksiä vahvalle demaripuolueelle ja vahvalle demareista vasemmalle olevalle puolueelle." Ajatellaan myös, että vahva vasemmistoliitto jarruttaa demareitten luisumista liiaksi oikealle. Tulevaisuus näyttää, miten vahva tuo ”demareista vasemmalle oleva puolue” tulee olemaan. Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja vaikuttanee tulokseen.

Vasemmistoliiton kuolemaakin on pohdittu. Voi olla, että vasemmistoliittolaisuus puolueena häviää ja toiminta muuttuu avoimeksi kansanliikkeeksi, radikaalin vasemmiston liitoksi, jonka kautta järjestyy myös vaalitoimintaa, kuten muun muassa Miika Salo on hahmotellut. Varmin tapa kuolla Salon mukaan on puolueen ”täydellinen sosialidemokratisointi, eli arvopolitikointi, joka vesittää omat päämäärät täydellisesti”. Siis niitä sittenkin on?

Tai voi käydä miten vaan. Maailma muuttuu, ihmisten tavat toimia yhteiskunnassa muuttuvat ja puolueetkin muuttuvat sen myötä. Itse ajattelen, että yksi iso vasemmistolainen, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa puolustava puolue saattaisi päästä parempiin tuloksiin kuin nykyiset. Suuressa toimijajoukossa voisi jäsenelle olla myös pienen porukan rajoitteita enemmän ajatus- ja toimintavapautta, vaikka tietyin pelisäännöin organisoituna se veisi vapaata joukkoliikettä pitkäjänteisemmin tavoitteita eteenpäin.

Jään mielenkiinnolla seuraamaan mihin suuntaan etenee työväen ja sosialismin arvojen puolustus. Nyt pitkästä aikaa puolueisiin sitoutumattomana voin tehdä vasemmistolaisuudesta itselleni aivan uusia havaintoja ja nähdä maailman uusin silmin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Niin, tarvitaanko puolueita jossakin kansalaisliikkeessä?
Hehän alkavat ensimmäiseksi kaivamaan poteroitaan, sitten rakentavat valtapyramiidejä ja himmeleitä kansalaisliikkeen sisälle. Ja tänä aikana käydään kiivasta valtataistelua, liitoudutaan ja tuodaan "hyvä veli"-järjestelmä takaovesta sisälle ja tavikset lähtevät etuovesta ulos - ja ikkunoista heitetään ne aktiivit tavikset, jotka eivät älynneet lähteä.

Kun koko homma on saatu kaiverrettua ontoksi kuoreksi alkaa fyffen anominen joka puolelta.
________________________

Sitten on tämä asetelma, että porvarit on idiootteja. No, minäkin tunnen sellaisia porvareita, joiden mielestä toiselta varastaminen on väärin ja toisen hyväksikäyttö myös.
Ja näitä hyväksikäyttäjiä, esim. pakolais- ja työttömyys-bisneksen tiimoilta löydämme myös punalipun alla marssineita. Jopa entisiä ministereitä.
________________________

Tulen heti jäseneksi, jos Sinä, Eeva Wallius, perustat sellaisen joukkoliikkeen, jossa puoluepolitikka kielletään, jossa ne joilla on jokin puoluekirja jättävät sen piirongin laatikkoon, ja jonka rakenne on horisontaalinen, jossa pyramiidinomainen valtarakenne kielletään.
Olen sen verran seurannut kirjoituksiasi, että luotan siihen, että osaat kirjoittaa hyvän ja oikeudenmukaisen ohjelman tällaiselle liikkeelle.

Henry

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Jos Henry Björklid nyt luulet, että olen vasemmistolaisen joukkoliikkeen perustamisen kannalla, niin olen kirjoittanut ajatukseni epäselvästi.
Minulle on ihan sama, miten ihmiset asioitaan ajavat, kunhan eivät hakkaa ja tapa toisiaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Minä sain marssia armeijassa kavereiden kanssa ihan riittävästi. Naisille pitäisi armeija olla pakollinen, niin saisi marssia kyllikseen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Aika aikaa kutakin. Minä mieluummin en laittaisi naisia armeijaan ollenkaan.
Miehethän ne sotiakin haluavat, sotikoot keskenään.

Antti Jokela

Pari huomiota:

Lasse Lehtinen toivoi demareiden laajentuvan oikealle eikä vasemmalle:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000115138...

Vihreät saattavat nykyisin olla lähempänä Vasemmistoliittoa kuin demarit. Vihreät ovat siirtyneet vasemmalle Niinistön kaudella ja Vasemmistoliitto on korostanut ympäristöarvoja Arhinmäen kaudella. Välikysymyksissäkin on ollut yhtenevä linja.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

SDP:ssä on kaksi äärilaitaa, nyt on vasen vahvasti äänessä, kun oppositiossa ovat.
En jaksa uskoa vihreitten vasemmalle suuntautumista pysyväksi.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Tuo alussa olevan kappaleen: pitkän aikaa vain yhteen työväen puolueeseen samaistuneena... kuvaa hyvin teidän sosialistien ongelmat. Et sitten kasvatustieteen maisterina katsonut aiheelliseksi lukea tai edes selailla vaikkapa Sosiaalidemokraattia tahi vaikkapa hesaria? Silmälaput päässä ja jonkin puolueen dogmit jaloissa vieläkin kapinan aikaisissa juoksuhaudoissa. Täysin järjen vastainen asenne vapaassa maassa, missä ei tarvitse pelätä joutuvansa vankilaan lukutottumuksien takia.

Retroilu toimii muusiikissa , muodissa ja eri vempeleissä, mutta tällä vuosituhannella on turha haikailla tuota joukkopsykoosia, jonka oppi-isät tekoineen on nyt todettu erääksi maailmanlaajuiseksi vitsaukseksi niin monine uhreineen viime vuosisadalta tai vuosituhannelta. Vain Pohjois-Korea jatkaa tällä vuosituhannella vastaavaa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Luulenpa, ettei moni mukaan meistä puoluelehtiä tasapuolisesti lue. Nyt se olisi kyllä paljon helpompaa kuin ennen, koska lehdet ovat verkossa.

Puoluelehtien vapaa saatavuus voi vähitellen jopa muuttaa ihmisten käsityksiä avaramapaan suuntaan. Vielä en tosin ole huomannut sellaisia merkkejä.

Oma aatemaailma on peritty kotoa niin kuin yleensä kaikilla on. Se on tuttu ja turvallinen. Itse kukin voi kokeilla, miten helppoa sen muuttaminen on. Meillä on niin vahva taipumus pitää kiinni tutuista, omista käsityksistä, että torjumme helposti vieraat näkemykset ilman että edes niitä yritämme ymmärtää.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Nyt on kyllä väärinymmärryksen siemen piiloutunut blogitekstini sisään, kun se voidaan käsittää niin, että minä kaipaan joukkopsykooseja.

Ihmismieli kyllä helposti hurahtaa. Siitä osoituksena meillä on joukkohurmaa liikkeellä nykyisin vaikka mistä aiheista. Yksi on tämä vannominen markkinaehtoisuuden nimiin - hinnalla millä hyvänsä.

Minä arvostan näitä Uuden Suomen blogeja juuri siksi, että näillä voidaan ehkäistä joukkopsykooseja - ainakin teoriassa - ja saattaa ihmiset avoimeen dialogiin keskenään.

Toimituksen poiminnat