Viisaus on sosiaalista Hyvin ajateltu on jo puoliksi ymmärretty

Susanna Kosken ja Kaisa Liskin taloususko

Taloustiede ei ollut opinnoissani koskaan ensisijainen enkä sen teorioita tunne, mutta en minä silti usko mitä vaan. En tiedä tunteeko Susanna Koski tai Kaisa Liskikään, mutta ainakin he uskovat.

Susanna Koski uskoo libertaristiseen talouspolitiikkaan ja suuriin tuloeroihin. Hänen uskoaan kirkastaa kiinteistönvälittäjä Kaisa Liski, jonka mielestä rikastumisen esteenä ovat vain tuloeroja tasoittava verottaja ja hyvinvointiyhteiskunta. Kosken ja Liskin talousopissa olennaista on usko toimeliaiden kansalaisten omalla työllä ansaitun rikastumisen myötä tapahtuvaan talouskasvuun.

Uskokoon ken uskoo. Minä en usko omalla työllä rikastumiseen, vaikka veroja ei maksettaisi lainkaan (paino sanalla oma). Omalla työllään ei kukaan rikastu, ei Suomessa eikä muuallakaan. Kukaan ei pysty yksin niin paljon työtä tekemään. Vaikka tekisit urakalla, et rikastu, vaikka saisit tehokkaan työn lisää, et rikastu. Useille aloille ei urakkatyö edes sovi. Montako lasta päivässä pitää kätilön päästää maailmaan, jotta voi rikastua?

Esimerkiksi Liskin ansiot tulevatkin sellaisesta omasta ’työstä’, jossa hän ottaa asiakkaille asuntoja välittäessään siinä välissä oman osansa. Tässä osassa häntä avittaa, paitsi asuntokauppoja tekevien hyväuskoinen anteliaisuus, erityisesti hänen kohdallaan myös julkisuus. Kaupalla ja kaupan välityksellä voi rikastua, koska siinä voi vetää välistä. Silloin ei kaikki työ ole tekijän selkänahassa kiinni, ja joskus voi sattua kohdalle onnen potkukin.

Mutta onko 300 000 euron vuositulo riittävä osoitus rikastumisesta? Onhan olemassa miljardöörejäkin … Ja jos on, niin millä tavoin kaupan kassa tai siivooja tai sorvari voivat yrittää päästä samaan? Kosken mukaan sillä, että kouluttavat itseään. Ja kun edellä mainituissa ammateissa ei välistä vetäminen onnistu, pitää vaihtaa alaa. Jos eivät sitten kykene opiskelemaan yritysjohtajaksi tai pääomasijoittajaksi tai kiinteistönvälittäjäksi heidän ei kuulukaan rikastua, koska eivät siihen kykene.

Luuserikin voi kuitenkin yrittää olla edes vähän parempi kuin toverinsa ja saada siten vähän palkanlisää toveriensa kateudeksi. Kateus on oleellinen talouskasvun moottori libertaristisessa unelmassa. Kosken mielestä Suomessa maksetaan työntekijöille liian saman suuruista palkkaa. Hyville pitäisi maksaa enemmän kuin huonoille, jotta syntyy kateutta, mikä syntyy helposti, koska kaikille töille ei ole olemassa mittatikkua, jolla voitaisiin hyvyyttä mitata.

Mutta koska ihmiset eivät kateuksissaankaan halua tarpeeksi tehokkaasti ponnistaa yhteiskunnan talouskasvun eteen, tarvitaan piiskuriksi kunnon tuloerot: köyhyys kannustaa. Kosken ja Liskin talousopin mukaan ei riitä, että joku onnekas rikastuu, sillä jonkun toisen pitää samaan aikaan köyhtyä. Mitä rikkaampia rikkaat ja mitä köyhempiä köyhät, sitä enemmän hyvinvointia, Koski uskoo. Minä en.

Kosken sanoma on juuri nyt erittäin tervetullut muistutus siitä, miksi hallitus toteuttaa nykyistä köyhien köyhdyttämispolitiikkaansa. Susanna Koski sanoo suoraan sen, mikä kokoomuksen periaatteissa jätetään suoraan sanomatta: Yksityiseen omistukseen perustuva markkinatalous on paras tapa tuottaa eriarvoisuutta ja kyynärpääkilpailua sekä lisää köyhyyttä sille kansan osalle, joka ei kisassa pärjää. Näin saadaan menestyksen oikeudet vain ahneimmille ja onnekkaimmille kansalaisille, jotka kartuttavat omaa vaurauttaan epäonnekkaiden ja kilpailussa epäonnistuneiden työllä ja kustannuksella.

Minä en usko Susanna Kosken enkä Kaisa Liskin eriarvoiseen talousmallin, jossa ihmisten keskinäisestä kateudesta, kilpailusta ja ahneudesta tehdään hyveitä. Korkeisiin tuloeroihin perustuva yhteiskunta näyttää hyvältä vain valtiovarainministerin selfieissä.

Tosiasiat osoittavat, että suuret tuloerot ovat yhteydessä rikollisuuteen, köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, väestön heikkoon terveyteen ja korkeaan kuolleisuuteen. Taloudellinen epätasa-arvo ei lisää mahdollisuuksia eikä toimeliaisuutta, se johtaa mahdollisuuksien epätasa-arvoon, heikentää talouden tehokkuutta ja jopa vähentää ahkeruudesta palkitsemista. Epätasa-arvo rapauttaa myös demokratiaa.

Vaikka ahneimmat ja kilpailukykyisimmät yksilöt kuinka rikastuisivat, he eivät saa talouskasvua aikaan kuin itselleen, jos heidän tulojaan ja pääomiaan ei käytetä yhteiseksi hyväksi niiden heikkojenkin mahdollisuuksien parantamiseen.

Näyttäkää minulle edes yksi valtio, jossa suurilla tuloeroilla on luotu hyvinvoiva kansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Kyllä tämä yhteiskuntasopimuksen nimellä kulkeva huijaus nimenomaan tähtää tuloerojen kasvattamiseen: otetaan palkansaajilta ja annetaan sijoittajille. Kummallista, että hyväksytään niin kritiikittömästi.

Ja onhan entinen yrittäjä Sipilä nykyisin sijoittaja, kelpaahan se 5% lisäsiivu sijoittajalle, vaikka onkin vaatimaton.

Pekka Pylkkönen

Se on se arvo mitä tuotetaan eikä työ itseisarvona. Sorvari irrottaa lastua kapulasta, eikä se ole minkään arvoista. Se lopputulos voi olla minkä tahansa arvoinen. Tai arvoton. Aivan samalla tavalla Kätilö voi käyttää osaamistaan ja kehittää uusia tapoja toimia tai parempia laitteita, ja luoda arvoa miten paljon hyvänsä.

Vaikka harva tunnustaa olevansa ahne, tilastollisesti töitä tehdään sitä enemmän mitä paremman palkinnon siitä saa. Ja kotisohvalle jäädään makoilemaan sitä hanakammin, mitä paremmin sillä hankkii. Verotus vähentää työntekoa ja tuhoaa hyvinvointia. Jäljelle jäävää hyvinvointia se toki jakaa tasaisemmin.

Joku järkevä verotuksen taso on varmasti parempi kuin ääripäät. Mikä on järkevää? Matalampi kuin nyt varmasti, mutta tuskin hirveästi.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Kätilö kehittää uusia laitteita? Esimerkiksi minkälaisia? Ja jos niin todella tekee, niin hänkö sitten sen laitteen myymällä tulee rikkaaksi? Miten rikkaaksi? Kuinka monelle kätilölle luulet olevan mahdollista tällä tavalla tulla rikkaaksi?

Pekka Pylkkönen

Jokaiselle kätilölle jolla on hitunen mielikuvitusta ja halua tehdä duunia.

Jos haluat enemmän niin tee enemmän.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #7

Ja jos ei kätilö osaa keksiä laitteita, niin hänen kuuluu olla köyhä? Miten kätilö voi tehdä enemmän? Ja vaikka voisikin esimerkiksi urakkatyönä hoidella juoksujalkaa kymmenen äitiä vuorokaudessa, niin ei takuulla silti sillä palkanlisällä, minkä siitä saisi, pysty rikastumaan. MInne joutuvat ne kätilöt, jotka tämä yksi juoksujalka ahkeroidessaan tekee tarpeettomaksi? Ja kuinkahan kauan tämä yksi ahkera rikastumaan pyrkivä uurastaja jaksaa laadun ja ihmisten hengen vaarantumatta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Ei osaa keksiä? Sitä voi opetella. Eikä aina kyse ole laitteista vaan esimerkiksi myös paremmista työtavoista.
Yleensä hyvät parannukset tehdään aivoilla eikä nopeammilla kintuilla.

Turha myöskään puhua köyhyydestä, sillä terveydenhuollon palkat ovat liki kaikkialla maailmassa korkeat.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #10

Ilmeisesti kätilön ammatti ja siihen liittyvät 'laitteet' ovat sinulle täysin tuntemattomia?

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #10

Pekka Pylkkönen, kerro esimerkki, miten kätilö voi parannuksillaan rikastua. Jokainen työtä tekevä tekee parannuksia ja kehittää työtään kokemuksensa myötä, se kuuluu ammattitaitoon, mutta ei sellaisella rikastuta.
Oletko itse tehnyt jotain omassa työssäsi, jonka voisit kertoa esimerkkinä tuosta rikastumisen tavasta, koska siihen niin varmasti uskot?
Ja
Sairaanhoitajan keskipalkka on noin 2500e/kk alle viiden vuoden työkokemuksella, yli 15 vuoden kokemuksella noin 2900e, eikä siitä nouse. (https://tyopaikat.oikotie.fi/palkkavertailu/sairaa...):

Onko se korkea?

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #20

Tilastokeskus:

Kätilön keskipalkka 3384€
Sairaanhoitaja kunnalla 3139€

Yksityisellä sairaanhoitajan keskipalkka on liki 3500€.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...

Kyllä nuo ovat melko korkeita palkkoja hoitajan työstä.

Skaalautuvat ideat muuttuvat rahaksi. Ja sinähän tässä olit rahaa vailla, joten kai se on sinun hommasi tehdä enemmän. Kyllä minun ideani on kulkenut tupakka-askin kyljestä markkinoille asti. Vielä ei osaa sanoa rikastuuko sillä. Myyntiä on mutta sen verran niukasti että nopea kasvu on ainaki vaikeaa. Voi olla että idea ei ollut tarpeeksi hyvä. Mutta ei se muiden vika ole.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #22

Onnea yrityksellesi! Olet sinnikäs ja optimistinen, joten pärjäät varmasti, vaikka et ehkä rikastuisikaan. Hyvä ja riittävä toimeentulo ei ole sitä rikastumista, josta syntyy suuret tuloerot, joita Susanna Koski Suomeen kaipaa. Hyvä toimeentulo kuuluu kaikille, mutta kaikki eivät itse pysty toimimaan innovoivina yrittäjinä, niin kuin sinä, eikä sekään heidän vikansa ole.
Älä syytä itseäsikään, jos parinkymmenen vuoden yrittämisen jälkeen edelleen yrität pienellä kasvulla, tai jos jo sitä ennen luovutat. Kaikki eivät kerta kaikkiaan voi päästä suuriksi. Se on mahdottomuus. Jos joku voittaa kilpailussa, toisen on hävittävä. Suuret syövät pienet jne.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era Vastaus kommenttiin #22

ihan sivuheittona: en toivo tosiaankaan, että lapsenlapseni avustaisi maailmaan ihminen, joka ajattelee vain rahaa. Niin että on keksinyt oikein tehokkaan ja tuottoisan laitteen ratkaistakseen sikiön kääntämisen perätilasta tai kohdun aukeamisen tai mitäpä koneellistettavaa tähän muka voisi keksiä.

Ei ole tainnut Pylkkönen osallistua yhteenkään synnytykseen sitten oman syntymänsä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #51

Samoin, Kirsti, ajattelen minäkin, esim. lääkäreistä. Minun on vaikea luottaa yksityiseen lääkäriin, joka on valinnut työpaikakseen firman, jonka tehtävä on tuottaa osinkoja sijoittajille, ylimääräisiä tulospalkkioita työntekijöilleen ja lopuksi vielä kiertää veroja.

Hatun nosto kaikille julkisen sektorin lääkäreille ja hoitajille! Kaikki eivät ajattele vain omaa etuaan, eikä kaikkea saa muuttaa rahaksi ja kilpailuksi.

Arkkiatri Risto Pelkonen kiteyttää tämän hyvin:

"Vanha rabbin sanoja mukaillen: pitäkäämme huolta itsestämme, mutta jos pidämme huolta vain itsestämme, keitä silloin olemme."

"Voidakseen olla lääkäri kaikkia varten on oltava myös lääkäri, joka ei ole kenenkään lääkäri vaan itsenäisesti ajatteleva riippumaton asiantuntija, joka etsii totuutta ja puolustaa oikeudenmukaisuutta." (lääkärilehti.fi)

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Eipä sellainen sorvari kauan sorvaa, jonka lopputulos on arvoton.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Minä en usko omalla työllä rikastumiseen, vaikka veroja ei maksettaisi lainkaan (paino sanalla oma). Omalla työllään ei kukaan rikastu, ei Suomessa eikä muuallakaan."

Olet täysin väärässä. Kaisa Liski on yksi hyvä esimerkki omalla työllään ja osaamisellaan rikastumisesta, vaikka toisin yrität väittää. Kaikilla on mahdollisuus tehdä sama perässä.

Ehkä paras esimerkki omalla työllä rikastumisesta omalla osaamisellaan voisi olla Jari Sarasvuo. Vastaavia esimerkkejä on Suomessa pilvin pimein. Paavo Lipponenkin on jopa eläkepäivillään osoittanut, että omalla työllään ja osaamisella voidaan rikastua.

Se on sitten eri asia kuinka paljon kunkin tarvitsee rikastua. Eikä kaikkien tarvitse rikastua.

Ja sitä paitsi raha ei tee onnelliseksi.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Minä en opettajana, vaikka todella olin tehokas ja nopea, koskaan rikastunut. Olisiko minun pitänyt vaihtaa ammatti ja alkaa kiinteistönvälittäjäksi? Entä jos kaikki ryhtyvät kiinteistönvälityshommiin, kuka tekee muut työt?
Eikä Liskin tienaama ansio edes mielestäni ole rikkaan merkki vielä, vaikka hyvä ansio onkin. Kuitenkaan useimmat välittäjät eivät lähellekään edes tuota yllä, olen sivusta seurannut ja leipä on tiukassa monilla.
Sitä paitsi, miten ihmeessä kaikilla voi olla mahdollista rikastua, koska jonkun on aina oltava se köyhä? Muuten ei ole rikkaita.

Pekka Pylkkönen

Sinulla on outo asenne. Ei kai suhteellinen köyhyys haittaa ketään vaan absoluuttinen puute. Sellainen mitä Suomessakin oli vielä joskus sodan jälkeen. Absoluuttinen köyhyys on aivan mahdollista kadottaa ja sitä kohti ollaan kovaa vauhtia menossa. Parissa vuosikymmenessä absoluuttinen köyhyys on puolittunut väestönkasvusta huolimatta.

Miten sitten rikastua omalla työllä? Mieti mitä sellaisia taitoja sinulla on joita ihmiset haluavat ostaa. Rakenna bisnes sellaisen idean ympärille joka skaalautuu. Hyödynnä digitaalisia ympäristöjä tai jotain. Hulluna ympyrän juokseminen ei auta ketään. Ja jos bisneksesi on opettaa yhtä luokkaa kerrallaan, voi olla vaikea rikastua. Mallisi ei skaalaudu.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #11

Suhteellinen köyhyys on ongelma, koska se eriarvoistaa ihmiset. Minulla ei ole samoja mahdollisuuksia pienillä tuloillani tehdä samoja valintoja elämässäni kuin heillä, joilla on suuret tulot. Pienituloiset perheet eivät pysty valitsemaan lapsilleen kaikkia niitä ovia avaavia mahdollisuuksia, minkä suurituloiset voivat jne. Mitä suuremmat tuloerot kansalaisilla on, vaikkei absoluuttista köyhyyttä olisikaan, sitä eri arvoisemmassa asemassa he ovat myöskin siinä rikastumisen mahdollisuudessa, jonka perään mm. Susanna Koski ja Kaisa Liski käskevät ihmisiä toimimaan.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

Mitä valintaa et nyt pysty tekemään? Opiskelu on tuettua, perustuslaki takaa elinkeinonvapauden ja maailmalta on mahdollista hakea rahoitusta ideoilleen.

Ei kannata ruikuttaa kun mieluummin tekee vain.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #24

Voin aloittaa vaikka kahvilayrityksen, konsultaatiopalvelut tai yksityisen päivähoidon, kaikkiin näihin olisi osaamista, mutta en silti rikastuisi omalla työlläni, niin paljon en pysty tekemään. Siitä on kysymys.

Jos olisin saanut lapsuudessani mahdollisuuden kotiin, jossa raha ei ole eteenpäin menon rajoite, olisin nyt erilaisessa asemassa kuin olen. Sen minkä olen saanut aikaan, olen todella opiskellut ja kiertänyt ympäri Suomen töiden perässä. En ole saanut kasaan kovin kummoista omaisuutta. Siksi että kaikki ei ole ihmisestä itsestä kiinni.

Minä en ruikuta sen perään että minun pitäisi rikastua, vaan sen vuoksi, että kenenkään ei tarvitsisi köyhtyä. Minä en usko libertaristiseen hölynpölyyn ihmisen vapauden autuudesta. Ihminen tarvitsee aina muita ihmisiä tuekseen ja ympäristön antamia mahdollisuuksia onnistuakseen.

Se, että joku yksilö silloin tällöin hypähtää menestyksessään toisten edelle, ei koskaan ole yksin hänen ansiotaan. Kukaan ihminen ei elä tyhjiössä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #11

Olen samaa mieltä, Pekka, että bisnes on se, jonka avulla voi yrittää rikastua. Kaikki eivät silti voi siihen ryhtyä, koska on tehtävä töitä, joita ei voi myydä - ei ainakaan niin kalliiseen hintaan, että sillä rikastuisi.

Minä en opettanut yhtä luokkaa kerrallaan - ammatin opettajalla on aina useita ryhmiä yhtä aikaa opetuksessa, vaikka ei fyysisesti samassa tilassa. Ja työ on todella kiireistä ja paljon voimia ja osaamista vaativaa.

En kyllä keksi, miten opettajat voisivat työllään rikastua edes verkostoissa skaalautumalla, mutta esim. Arffman oy ja muut koulutuspalveluja myyvät yritykset keräävät opettajien työllä rikkautta osakkailleen.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

Hyvillä nettikursseilla voi saavuttaa miljoonia opiskelijoita. Voit tehdä alasi parhaat oppikirjat. Keskittyä johonkin erikoisuuteen. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #25

Taidamme käsittää aivan eri tavoin termin 'rikastuminen', Pekka. Toimeentulo ei ole sitä rikastumista, josta minä puhun.

Miljoonat opiskelijat eivät maksa minulle palkkaa :)Ei ainakaan Suomesta niin paljon opiskelijoita löytyisi yksityiselle opettajalle yhdestä aihepiiristä.
Mutta aionkin kirjoittaa kirjan, kiitos kannustuksesta, mutta en silläkään rikastu. Voin tulla toimeen kyllä, jos lukijat tykkäävät tarpeeksi, mutta se ei ole itsestään selvyys että kirja myy.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Sarasvuo on erinomainen esimerkki toisten työllä rikastuneesta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Jaakolla hyviä pointteja:

Eikä kaikkien tarvitse rikastua.

Ja sitä paitsi raha ei tee onnelliseksi.

Lisäisin vielä:

Rikastumisella on hintansa.

Kenraali Colin Powellin versio samasta: "Pitää tarkkaan harkita mitä toivoo, sillä sen voi myös saada"

--

Absoluuttinen köyhyys on se todellinen ongelma, mikä onkin onneksi pikkuhiljaa korjaantumassa.

--

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Ellei SDP olisi nostanut Lipposta ensin puhjoksi ja sitten valitettavasti pääministeriksi - joka teki kokoomuksen kanssa karua jälkeä julkisella sektorilla - ei kukaan palkkaisi miestä yhtään minnekään. Ei siis omilla työllään, vaan koska osui olemaan oikeassa vakanssissa ja luomaan sopivat suhteet. Ja todisti olevansa kunnon oikeistolainen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Esimerkkejä sattuman ja oikeiden suhteiden vaikutuksesta ihmisten menestykseen on vaikka kuinka paljon myös aivan arkisissa työpaikoissa.

Esimies suosii mielensä mukaan eikä suinkaan aina osaamisen mukaan. Usein olen saanut nahdä sen ihmeen, miten asiakkailta huonoa palautetta saava työntekijä saa vuodesta toiseen jatkaa tehtävässään, mutta hyvää palautetta saava saa lähteä.

Ei omilla taidoillaan voi itsestään selvästi päästä eteenpäin, vaikka kuinka yrittäisi. Tätä puppua meille tarjoilevat ihmiset, jotka ovat onnistuneet onnen oksalle kiipeämään ja uskovat sen olevan vain omaa ansiotaan.

Antti Jokela

Tuloerot voi olla huono mittari. Ne taitavat ennemminkin olla seuraus eikä syy. Tuloerojen tutkija professori Andrew Leigh (nykyisin työväenpuolueen edustaja Australian parlamentissa) havaitsi, että eliniän odote kasvoi ja kuolleisuus väheni maissa, joissa tuloerot kasvoivat, vaikka hän odotti päinvastaista tulosta:

http://economics.com.au/?p=4810

Suomessa tuloerot kaventuivat vuosina 2008-2009 - siis juuri silloin kun nykyinen lama alkoi. Se johtui tietenkin pääomatulojen rajusta laskusta ja siitä, että jäykkien työmarkkinoiden vuoksi palkat edelleen nousivat vaikka maan talous romahti. Eipä sekään tainnut onneksi olla tälle kansakunnalle.

Kannattanee etsiä parempia mittareita, mieluummin sellaisia jotka pureutuvat syihin eivätkä seurauksiin.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Syy sekä seuraus - ja loputon kierre, joka johtaa vain entistä suurempiin tuloeroihin. ..
Maan talouden romahdukset eivät johdu köyhistä tai työntekijöiden palkoista, ne johtuvat kapitalismiin alati kuuluvista finanssikriiseistä.

En tunne esittämääsi tutkimusta, mutta Tilastokeskus kertoo yhden esimerkin toisenlaisesta tuloksesta: esimerkiksi suurten tuloerojen maat Puola ja Romania ovat olleet kärjessä myös aineellisen puutteen mittarein mitattuna. (tieto vuodelta 2009).

Toinen esimerkki on Namibia, jossa on maailman suurimmat tuloerot. Työttömänä on jopa puolet väestöstä ja samaan aikaan maassa on akuutti pula osaavista ammattilaisista. Puolet ikäryhmästä ei pääse peruskoulun loppukokeita läpi,vaan jäävät ajelehtimaan hanttihommien ja työttömyyden rajamaille. Myöskään terveyssektori ei toimi. (Ulkoministeriön kehitysviestintä 3.2.2011 http://global.finland.fi/public/default.aspx?conte...)

Ja vielä yksi esimerkki: Davosin talousfoorumi listasi maailman uhat – tuloerojen kasvu vakava uhka kehitykselle. Tuloerojen kasvu ja kuilu rikkaiden ja köyhien kansalaisten välillä on riskianalyysissä noussut sijalle neljä. (Yle Uutiset 22.1.2014)

Antti Jokela

"En tunne esittämääsi tutkimusta..."

Jos et halua lukea artikkelia, niin lue edes otsikko: Look at the changes, not at the levels (tarkastele muutoksia, älä tasoja). Siinä siis on tarkasteltu tuloerojen muutoksen vaikutusta elinikään ja kuolleisuuteen maittain

Esimerkkisi koskevat erilaisia maita ja päättelet, että niissä ilmenevät ongelmat johtuvat tuloeroista. Kyseessä on kuitenkin pelkkä havainto, ellet perustele syy- ja seuraussuhdetta. Aivan kuten on havaittu, että niinä kesinä, jolloin jäätelön kulutus on suurta, myös hukkumiskuolemia on enemmän. Auttaisiko jäätelön myyntikielto?

Tietenkään linkkaamassani artikkelissa ei siinäkään ole todisteita syy- ja seuraussuhteista, mutta nähdään edes mihin suuntaan elinikä ja kuolleisuus liikkuvat samalla kun tuloeroissa tapahtuu muutoksia. Ja kuten havaitaan, onni ja autuus ei seuraakaan tuloerojen kaventumista vaan tapahtuu päinvastoin, vaikkakin niin lievästi, että mittari ei vaikuta kovin hyvältä. Sen juuri halusinkin tuoda esille.

Jos väestössä on suuria terveyseroja, oikea toimenpide on kohdistaa toimenpiteet sairaisiin ja yrittää parantaa heidät. Terveyseroja voitaisiin tietenkin kaventaa myös tartuttamalla sairauksia terveisiin, mutta jokainen käsittää, ettei se ole hyvä idea. Tuloerojen kohdalla tätä itsestäänselvyyttä ei aina mielletä.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #12

Ok, hyvä että valaiset käsityksiäsi. Tuloeroihin tuijottamalla ei siis voi päätellä kansan hyvinvoinnin tilaa tai sen kehityksen suuntaa? Eivät ainakaan kaikki mittarit sitä osaa kertoa. Käsitinkö oikein?
Ja köyhimpien ihmisten toimeentuloon siis tulisi kohdentaa toimenpiteitä, jotta heidän tilanteensa paranisi, eikä vaatia rikkaita myös köyhtymään. Oikein? Loogista.

Esimerkkini eri maista toivat esiin sen, että suuret tuloerot eivät tuo sitä onnea, mitä Susanna Koski väittää sen tuovan. Tästä on paljon tietoa, joka ei tue Kosken näkemyksiä.
Susanna Kosken libertaristinen talousmalli ei ole järkevä eikä se johda siihen tulokseen, mihin toivotaan - ellei sitten toive ole vain yksien ihmisten hyvinvoiva talous. BKT voi nousta tuloerojen kasvaessa, mutta mitä se auttaa köyhiä, jotka ovat suhteessa entistä köyhempiä.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Eipä voida sanoa, että "jäykkien työmarkkinoiden vuoksi palkat edelleen nousivat vaikka maan talous romahti" sillä edelleen oli yrityksiä, joilla meni hyvin - ja nyt on täsmälleen sama tilanne: niillä, joilla on töitä, menee hyvin.

Helppo puhua 'maan taloudesta' mutta eihän se mikään monoliitti ole.
Sama juttu yhteiskuntasopmuksen suhteen: 5% kolehti kerätään niiden yritysten auttamiseksi, joilla menee huonosti - mutta myös niille, joilla menee hyvin ja vieläpä myös niille, joilla menee erittäin hyvin. Huijausta!

Pekka Pylkkönen

No paikallista sopimista kehiin. Kukaan ei ole kuullut Nesteeltä tai Koneelta, näiltä firmoilta joilla menee hiton hyvin, vaatimuksia palkkojen alentamisesta. Mutta kun ne eivät edusta kuin pientä osaa Suomen työpaikoista. Palkkoja ei voi mitoittaa niiden maksukyvyn mukaan vaan yritys- ja työntekijäkohtaisesti.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #18

Juuri niin. Nyt maan talous romahti, kun niin monella yrityksellä meni yhtä aikaa huonosti eivätkä ne voineet reagoida muuten kuin irtisanomalla työntekijöitä. Veropohja petti tämän(kin) seurauksena, mutta silti julkisella sektorilla korotettiin palkkoja ja maksettiin niitä velkarahalla.

Jos paikallisesti olisi voitu sopia asioista, niin suurimmalla osalla palkkoja olisi laskettu ja pienellä vähemmistöllä nostettu, ja kansantalous olisi selvinnyt pienemmin vaurioin.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Maan talous romahti? Firmat maksavat huippuosinkoja, palkkasummakin kasvaa (tosin hyvin vähän) eikä työttömyyskään ole lähellä 90-luvun laman lukemia.

Varsin usein on yrityksissä voitu sopia etujen huononnuksista konkurssin estämiseksi, vaikka ammattiliitot eivät sitä hyväksykään. Monesti konkurssi on silti seurannut.

Jos "suurimmalla osalla palkkoja olisi laskettu" (miksi olisi, koska suurimmalla osalla yrityksiä menee hyvin) kotimainen kysyntä olisi laskenut ja kansantalous saanut suuremman vaurion.

Paikallinen sopiminen ei voine tarkoittaa mitään 'suurinta osaa' tai yhteiskuntasopimusta, vaan yrityskohtaista sopimista.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #35

Nimenomaan suurimmalla osalla ei mene hyvin. Suomalaisyritysten keskimääräinen pääoman tuotto on laskenut 3,8%:iin. Se on niin alhainen bruttotuotto että yritystoimintaa ei keskimäärin kannata harjoittaa Suomessa.

Pörssiyritykset eivät vain kerro kovin paljon koko maan tilanteesta. Kokonaiskuvaa pitää katsoa tai tekee typeriä, hätiköityjä johtopäätöksiä.

Palkkasumman ja osinkojen kasvamisesta huolimatta liikevaihto tippui 4% ja tosiaan tuo pääoman tuotto aivan käsittämättömän surkeaksi. Suomi ei ole yhtä kuin sinun napasi.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #38

Määrittele 'hyvin'!

Suurin osa firmoista toimii normaalisti, osa jopa erinomaisesti. Toki osa on tehotonta ja tuo pääoman alhainen tuotto kertoo lähinnä osaamattomuudesta.

Kansantalouden tila on huono - selvä se - ja investointeja puuttuu, mutta edellisen hallituksen 800 miljoonan verohelpotus osoitti, että rahan kaataminen yrityksiin ei saa niitä liikkeelle - ja ns. yhteiskuntasopimus on sitä samaa, vain räikeämpi.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #42

Kela-maksujen poistot on jo syöty korottamalla sotu-veroja. Sama se millä nimellä ne verot maksetaan.

Jos suomalainen tuottaa kuin kongolainen niin totta hitossa hän ansaitsee kongolaisen palkan. Ei sitä ostovoimaa oikeassa elämässä taivaasta sada.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #44

Sotu-vero? Jos tarkoitat sote-veroa, niin sitä ei vielä ole (ehkä ei tulekaan) - eikä olematonta voi syödä.

Jos kongolainen palkka sopii sinulle, minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #46

Sotu-verot, eli tyel- ym. Maksut.

Kyllä se kongolaisen palkan pitää sopia sinullekin jos se on mitä me saamme omin pikku kätösin aikaan. Toinen vaihtoehto on olla ilman palkkaa laisinkaan.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #35

"Maan talous romahti?"

Niin, vuonna 2009 bruttokansantuote romahti. Jos olemme tästä eri mieltä, niin keskustelua ei kannata jatkaa.

http://www.findikaattori.fi/fi/3

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #39

BKT laski, tämä selvä.

Mutta millä se saadaan nousuun? Ei ainakaan supistamalla kotimaista kysyntää yhteiskuntasopimuksella.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #43

Kustannustason lasku on ainoita mekaanisia keinoja parantaa viennin kilpailukykyä. Kotimainen ostovoima on nyt ihan yhtä tyhjän kanssa, sen kasvu on valunut suoraan tuontiin vuoden 2008 jälkeen.

Kyllä, kotimaisen ostovoiman lasku on hyvin perusteltua tässä tilanteessa.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #45

Minkä tuotteen vientikilpailukykyä haluat nyt parantaa?

Jos ajattelet esim. sanomalehtipaperia, niin millainen hinnanalennus nostaa nurin menneet lehdet takaisin ja palauttaa niiden tilaajat ja irtonumeroiden ostajat ja alkaa taas häivyttämään internettiä ja digitaalista mediaa. Ei mikään hinnanalennus sitä tee!

Sama pätee mihin tahansa tuotteeseen: jos se ei ole haluttu, ei sitä haluta ilmaiseksikaan.

Ja toinen pointti: Meyer Werftin Turun telakka saatiin vuodessa kannattamaan, miksi työntekijöiden siellä pitäisi suostua 5% palkanalennukseen vain siksi, että Sipilä keksi tämän älyttömän yhteiskuntasopimuksen?

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen Vastaus kommenttiin #18

Ei ole kuultu Nesteeltä tai Koneelta, koska ei ole tarpeen, mutta 5% kolehti koskee myös näitä firmoja - ja siksi yhteiskuntasopimus onkin huijausta.

Ja kuten sanottu, keskitetyssä sopimuksessa taso mitoitetaan huonoimpien palkanmaksukyvun mukaan.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Heti siihen ajatukseen että Koski ajattelisi libertaarisella tavalla ei kyllä voi yhtyä. Sanomisistaan ei voi niin päätellä. Suomessa ei käytännössä ole libertaareja, ei sosiaalispainotteisia eikä markkinatalousfaneja, kumpaakaan libertarismin haaraa. Sitä ajattelua löytyy vain hieman sattumanvaraisista yksilöistä, ja puolueista ainoastaan suhteellisen uusista ja pienistä kuten piraateista. Kokoomus ja oletettavasti myös edustaja Koski on amerikkalaisella terminologialla talouden osalta liberaali tai neoliberaali puolue. Ei libertaari. Eroa on kirjaimissa vain yksi, käytännössä näkemykset ovat päinvastaisia.

Jos puolue tai poliitikko on talousnäkemykseltään liberaali, oma havaintoni on että se tarkoittaa valelibertaaria. Molemmat ovat kiinnostuneet markkinataloudesta, mutta liberaali on autoritäärisen markkinatalouden fani, kun taas libertaari on voluntaristisen, jopa anarkistisen markkinatalouden fani. Se mikä meillä ja maailmalla on ongelmana ja jonka seurauksia blogisti suomii, on autoritäärinen markkinatalous, jossa on hyvin tietynlaista vapautta ja hyvin tietynlaista tukemista, kaikkea muuta kuin yhteistä etua kohtaan. Yhteistä etua varmistetaan vain juuri sen verran kuin on pakko jotta veruke olisi uskottava.

Suomi on valtiona ja kulttuurina autoritääristä perua, kuten mm. Saksa. Meitä on helppoa johtaa. Aivan liian helppoa. Vaikka sääntelyä kauhistellaan, toisaalla kuitenkin ajatellaan epäkohdista melkeimpä samana päivänä tyyliin "se pitäisi kieltää kokonaan". Tämä perimä on niin vahva, että libertarismi on vieläkin aivan totaalista friikkien höpötystä jos keskiverrolta valtapuolueiden äänestäjältä kysytään.

Suomessa kilpailevat autoritäärinen kapitalismi, autoritäärinen sosialismi, autoritäärinen populismi ja autoritäärinen ideologia. Edustettuna esim. Kokoomus/SDP/PS/Vihreät. Sen vastapainoksi olisi todella piristävää ja uskoakseni hyödyllistä, jopa elintärkeää, saada meillä mielellään libertarismin molemmat navat riitelemään julkisuuteen. Jospa suomalaisetkin oppisivat sitten jotain vapaudesta ja markkinoista, eikä tulisi tällaisia ihme blogeja, joissa ei ymmärretä kummastakaan mitään.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Juuri tällaiset "ihme blogit, joissa ei ymmärretä mitään", ovat keskustelun synnyttäjinä hyviä. Kirjoitan täysin tiedostaen oman tyhmyyteni rikkoakseni oppineitten yksinoikeuden sanoa mielipiteitään vaikeista asioista.

Meillä ymmärtämättömillä on oikeus ihmetellä ja ottaa kantaa, teillä jotka ymmärrätte on lupa selittää. Niin syntyy lisää viisautta. Tyhmä kysymys on viisauden kasvun lähde, siihen vastatessaan voi viisaampikin viisastua.

Susanna Koski on "libertaristisen ajattelun kannattaja", sanotaan hänen kotisivuillaan - minun käsittääkseni se on samaa kuin olla libertaari. Hänelle holhous ja verotus ovat myrkkyä, keskeistä on vapaus: käsittääkseni hän juuri haluaa purkaa tätä autoritaarista markkinataloutta mahdollisimman vapaaksi kaikista kahleista. Jos ei nyt sitten ihan oikeistoanarkisti selkeästi, enemmän hän on siihen suuntaan kuin esim. Kokoomuksen omissa periaatteissa pidetään esillä.

Toivon minäkin että "riitelyä" libertarismin vapaususkon ääripäiden kesken syntyy, mutta vain asiatasolla :) ... kaikissa ideologioissa on niin paljon riideltävää ihan omien kannattajiensakin käsityksissä, etten itse vanno minkään ideologian nimiin.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Älä aliarvio itseäsi!
Ja olisi hyvä jos nuo ns. 'ymmärtävät' ymmärtäisivät kyseenalaistaa asioita.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Sekä puhdas kapitalismi että puhdas sosialismi ovat toimimattomia utopioita.

Mutta molempia järkevästi yhdistelemällä voidaan kyllä saada toimiva järjestelmä.

Meidän pitäisi nyt vain päivittää tämä nykyinen sekatalousjärjestelmä v2.0 versioon, jossa mm. estetään finanssikriisien syntyminen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Jari Rutanen, tarkoitatko että rahajärjestelmää muuttamalla?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Nimenomaan, pankkijärjestelmä pitää saada toimimaan ehdottoman luotettavasti, eikä se saa olla mikään kasino.

Mielestäni tässä ollaan markkinatalousteorioiden ytimessä: nähdäänkö talous jonkinlaisena pelinä vai aktiviteettina joka tuottaa jotain hyödyllistä?

Nyt käy vähän väliä niin, että järjestelmä rikkontuu ja talouskasvu menetetään vuosiksi. Eikä voi olla myöskään niin että pankkitoiminnan voitot menee yksityisille ja tappiot kaadetaan aina veronmaksajille.

Esimerkiksi liike- ja talletuspankkitoiminnot voisi erottaa toisistaan. Liikepankkitoiminnalla ei olisi mitään talletussuojaa.

En pitäisi poissuljettuna myöskään uudenlaista valtiollista "postipankkia" joka olisi pelkkä verkkopankki ja jossa olisi kaikille kansalaisille tili valmiiksi avattuna.

Pekka Pylkkönen

Juu ja yhdistelyn lähtökohtana pitäisi olla selkeästi määritellyt tavoitteet. Nyt yhteiskuntia rukataan milloin mihinkin suuntaan osaoptimoiden aina jotain pikku palasta tietämättä yhtään mitä se tarkoittaa muualla.

Ja tuosta toisesta kommentista 'muuttamalla rahajärjestelmää' olen osin samaa mieltä. Nykysysteemissä Finanssipuolella on liikaa haitallisia elementtejä. Manipulaatiot aiheuttavat liikaa ongelmia finanssimaailman ulkopuolisille ihmisille.

Rahanluontioikeudesta esimerkiksi en tosin olisi ihan varma. Markkinarahassa on hyvätkin puolensa.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Näyttääkö se nyt siltä, että me alamme (Jari ja Pekka) löytää jotain, mistä voisimme aloittaa yhteiset taloustalkoot? Oletteko te kanssani hylkäämässä Susanna Kosken toiveen holhouksesta ja verotuksesta vapaasta markkinataloudesta? Sopisiko teillekin demokraattiseen suunnitteluun ja sääntelyyn perustuva markkinatalous, jota voitaisiin tarvittaessa vaikka valtion eli kansan omistaman pankin lainoituksilla hoitaa?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #41

Mielestäni sekä oikeisto että vasemmisto ovat hukassa talouskysymyksissä.

Pitäisi miettiä uudestaan perimmäisiä kysymyksiä kuten: "Mikä on talouden tarkoitus?"

Ilmeisesti osa oikeistosta pitää taloutta "jänskänä" pelinä ja osa vasemmistoa ei ymmärrä että välillä tarvitaan myös markkinamekanismia.

Pragmaatikkona ajattelen, että kaikki käy mikä toimii yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti (Mao: "Kissan värillä ei ole väliä").

Tuosta pankkijärjestelmän korjauksesta pitäisi lähteä liikkelle.

+ Kaikenlainen pelailu pois taloudesta.

+ Reilut markkinatalouden pelisäännöt (ei oligopoleja, eikä monopoleja).

+ Luonnolliset monopolit kuuluu valtiolle (rautatiet,kantaverkko..)

+ Valtio voi tehdä strategisia sijoituksia (kuten ydinvoima)

jne.

Ylipäänsä jättäisin kaikki ideologiat ja etujärjestösuhmuroinnit hyllylle ja keskittyisin ongelmien ratkomiseen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #49

Jos esittämäsi korjausliikkeet sopivat myös tuloerojen kaventamiseen ja mahdollistavat ihmisten taloudellisestikin tasa-arvoisen elämän, ei etujärjestösuhmurointeja tarvittaisi. Kun emme joutuisi kynsin hampain kilpailemaan paikasta työmarkkinoilla, voisimme nykyistä paremmin keskittyä muihinkin ihmisen elämään liittyviin tärkeisiin asioihin.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #50

Lähtökohtani on, että yhteinen etu menee aina yksilön edun edelle. Mutta yhteine etu on lopulta myös yksilönkin etu.

Talouden pitäisi olla reilua yhteispeliä, josta kaikki hyötyvät.

Tässä lieneekin juuri se ideologinen eroavaisuus eri suuntausten välillä; Olemmeko yhteispelaajia vai toinen toisemme vastustajia/kilpailijoita?

Uskon että olemme win-win tilanteessa, vaikka emme sitä itse ymmärräkkään. Talous ja hyvinvointiyhteiskunta ovat niin monimutkaisia kokonaisuuksia ettemme kykene näkemään yhteispelin tuottavan lopulta parhaimman hyödyn kaikille osapuolille.

Yhteispelin hyödyn todisti matemaattisesti nobelisti John Nash. Mutta jokainen sen lienee ymmärtänyt myöskin empiirisesti omassa arkielämässään.

Ohjelmistoalalla tätä ajattelua ajaa esikuvani Linus Torvalds ja open-source-movement. Esim koko internetin ohjelmisto-infrastruktuuri on syntynyt heidän työnsä ja filosofiansa pohjalta. Heidän johdollaan on tapahtunut hiljainen vallankumous, joka toivottavasti leviää myös muuhun talouteen.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius Vastaus kommenttiin #53

Samaa mieltä ovat monet tutkijatkin.
Ihminen on luonnostaan yhteistä hyvää tahtova, ei itsekäs oman edun tavoittelija. Kun tämä ominaisuus tukahdutetaan, voimme huonosti. Ei ole ihme, että meillä on taloudellisen 'hyvinvoinnin' keskellä niin paljon pahoinvointia, mikä tulee esiin esim. vihapuheissa.

Joudumme tukahduttamaan luontaista haluamme auttaa muita, jotta voimme toteuttaa nykykulttuurimme normeja, on todennut Frank Martela (Rochesterin yliopisto). "Mitä kaupallisempi ympäristö on, sitä enemmän kuuluu olla kova ja pitää omista oikeuksista kiinni."

(http://www.hs.fi/paivanlehti/18082013/sunnuntai/Se...)

Koska suurin osa ihmisistä on yhteistoimintaan pyrkiviä eikä omaa etuaan ajavia, on globaalin kapitalismin ahneen finanssimaailman eliitin tehtävä salassa sopimuksia, joilla se saa poliittisiksi päättäjiksi haluamiaan ihmisiä. - Näitä suhmurointeja nähdään Suomenkin politiikassa.

(Janne I. Hukkinen, ympäristöpolitiikan professori, Helsingin yliopisto, julkaistu 14.2.2012 HS Mielipide)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Hyvä kirjoitus. Täytyy vielä muistaa, että vientiteollisuudessa ja -palveluissa, jotka ovat aidosti perusteltavissa olevia itsensäelättäjien sketoreita, on vain pieni vähemmistö suomalaisia. He todella ansaitsevat palkkansa, ja me muut elämme heidän siivellään. Kiinteistönvälittäjäkin elää siitä, että joku muu on jo saanut rahaa, tai on saamassa, tai on saanut jonkun luottamaan siihen, että myöhemmin saa.

Koko yhteiskunnallinen järjestelmä on vain tapa taata elämä kaikille. Meitä on ehkä hiukan liikaa automaation takia, mutta emme me voi käskeä paria miljoonaa ylimääräistä ihmistä tekemään itsensä tarpeellisiksi tai vaeltamaan ulos maasta. Nyt on vain pakko kivistellä ja suorittaa tulonsiirtoja, joko piilotettuja (kiinteistönvälitysmaksut) tai julkisia (verot). Jos Suomessa tulisi vallankumous, se olisi raju varsinkin talvella. Parissa päivässä palokirves hakkaisi tiensä kerrostalon lämpiöön ja peremmällekin.

Toimituksen poiminnat